Uuden menestyvän teknologiatuotteen perusta on tiukka patentointi. IP-oikeuksiaan pitää myös tiukasti puolustaa, muuten kasvavat tutkimus- ja tuotekehityskulut valuvat vähemmän tutkivien yritysten kassoihin.
Uuden teknologian kehittäminen on muuttunut yhä monimutkaisempaan suuntaan. On entistä vaikeampaa tehdä tuotteita, joissa ei joutuisi hyödyntämään jonkun muun patentoimia tekniikoita.
Oikean korvaustason löytäminen on aina vaikeaa. Viimeksi Nokia syytti Applea kymmenen tietoliikennepatentin luvattomasta hyödyntämisestä. Paria lukuun ottamatta patentit olivat nokialaisten Oulussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla tekemiä.
Patenttikiista voidaan nähdä myös vaateena suomalaiselle insinöörityölle ja laajemminkin kysymyksenä siitä, miten tulevaisuudessa Suomessa voidaan tehdä vahvaa tutkimustoimintaa.
Tulevaisuudessa rahaa pitää saada muustakin kuin loppuasiakkaille toimitettavista fyysisistä tuotteista tai ohjelmistoista. Meidän pitää pystyä myymään osaamistamme tutkimustuloksina, suunnitteluna, tuotteistamisena ja palveluina. Tämä luo uusia mahdollisuuksia pitää osa tuotannosta Suomessa.
Tulevaisuudessa ei riitä, että koulutamme, tutkimme ja tuotekehitämme vain omia tarpeitamme varten. Patenteillakaan ei ole merkitystä, jos niiden käyttöä ei valvota. Siksi huolehtimalla patenteistamme voimme muuttaa tutkimustyöhön investoimamme eurot tulokseksi.
The development of new technology has become more and more complex during the years. It´s increasingly difficult to manufacture products without using technology patented by someone else. Finding the right level of compensation for this technology is difficult. This was shown clearly when Nokia sued Apple for infringing ten of its patents. You can see the feud also as a demand for Finnish engineering. In general it is a huge question about the future and possibility of strong Finnish R&D.
Jari Peltoniemi
Editor in chief
jari.peltoniemi@prosessori.fi
Huipputekniikkaa soveltavien alojen tutkimus- ja kehitystyöhön pitäisi panostaa monimuotoisesti mutta selkeällä tavalla.Tarvitaan sekä pitkäjänteistä perustutkimusta, käytännön sovelluksiin johtavaa innovointia että uusia yrityksiä nopeasti synnyttäviä hautomoja.
Tällä hetkellä T&K-toimintaa vaivaa kuitenkin monimutkaisuus ja hajanaisuus. Tukimuotoja on yli tuhat ja tukiorganisaatioita satoja. Tämä aiheuttaa päällekkäisyyksiä ja sekavuutta toimivaltarajoihin. Koko rahoitusjärjestelmän uudelleenorganisointi olisi tarpeen.
Kun julkista rahaa jaetaan tutkimus- ja kehityshankkeisiin, kritiikki on herkässä, olivatpa rahoitusmuodot ja kohteiden valintaperusteet millaisia tahansa. On arvosteltu, että tutkitaan vain tutkimisen ilosta, vailla vaatimuksia konkreettisista tuloksista. Tai että pieni piiri tutkimusyhteisössä jakelee rahaa toisilleen. Tai että veronmaksajien rahoja haaskataan isoja voittoja käärivien jättifirmojen T&K-menoihin.
Suurin ongelma on kuitenkin julkisen tutkimusrahan luvattoman alhainen taso. Suomen kaikista T&K-menoista julkinen osuus on vain neljänneksen luokkaa, mikä on selvästi alle länsieurooppalaisen keskitason. Ja ilman Nokian T&K-lukuja myös yritystemme tutkimuspanostus jää selvästi alle OECD-maiden keskiarvon.
Tämä on aika noloa maailman vauraimmaksi ja innovatiivisimmaksi valitulle maalle.
Seppo Lindstedt
Toimituspäällikkö
seppo.lindstedt@prosessori.fi