Kopioi artikkelin PDF-versio
Käyttäjän avoin pääsy laajakaistaverkkoihin toisi verkkojen välille uudenlaista kilpailua ja laajentaisi palveluvalikoimaa. Jo pilottivaiheeseen edenneessä Open access -verkkomallissa käyttäjä voi valita laajakaistapalvelunsa operaattorista riippumatta.
Uudessa Open access -mallissa verkko-operaattori ja palveluntarjoaja erotetaan toisistaan. Käyttäjälle suodaan enemmän valinnanvapautta lisäarvopalvelujen valintaan. Tämä antaa verkko- ja palveluoperaattoreillekin uusia keinoja liiketoimintansa kehittämiseen.
Viestintävirasto aloitti ensimmäisten Open access -pilottien valmistelun viime vuonna. Tavoitteena oli toteuttaa kolme pilottikokeilua, joista yhdessä osapuolina ovat Pohjanmaan Puhelin Oy (PPO), Fionets (Finnish Open Networks), Anvia ja VTT. PPO:n vetämän hankkeen tavoitteena on uusien käytäntöjen ja teknologiaratkaisujen määritteleminen Open access -mallin käyttöönotolle.
Asiakkaalle lisää palveluvalikoimaa
Open access (equal access) eli tasapuolisen pääsyn periaate tarkoittaa siirtymistä kohti laajakaistaverkkojen arkkitehtuuria, jossa palveluiden tarjonta erotetaan varsinaisesta verkkotarjonnasta sekä sen ylläpidosta ja maksatuksesta.
Mallin mukaan verkko-operaattori tarjoaa asiakkaalle liittymän, jonka kautta tämä voi valita itselleen sopivat palvelut ja palvelupaketit samanaikaisesti useilta eri palveluoperaattoreilta. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi Internet-yhteys, sähköposti, tietoturva, IP-televisio ja VoIP-puhelut.
Open access -mallin pitäisi tuoda joustavuutta laajakaistamarkkinoille, joilla perinteisesti suuret verkko-operaattorit ovat keskittyneet myymään asiakkaille Internet-kaistaa liittymän muodossa.
Avoin malli helpottaa uusien innovatiivisten laajakaistapalveluiden kehittämistä ja markkinoille tuontia. Joustavuus näkyy erityisesti asiakkaan suuntaan, koska operaattorin palvelujen valinta helpottuu ja nopeutuu. Paikallisoperaattoritkin hyötyvät joustavuudesta, sillä asiakkaille voidaan tarjota laajempaa palveluvalikoimaa. Samalla oman palvelutoiminnan potentiaalinen asiakaskunta laajenee paikallisia asiakkaita laajemmalle.
Suomessa konseptia ollaan vasta kehittämässä, ja siksi teknisten rajapintojen, toimijoiden vastuiden ja bisnesmallien toteuttamiseen on useita vaihtoehtoja. Open access -mallissa perinteisen verkko-operaattorin ja palvelun tarjoajan (palveluoperaattorin) lisäksi arvoketjusta voidaan eräissä tapauksissa tunnistaa koostajaosapuoli eli taho, joka huolehtii palveluiden ja verkon yhteistoiminnasta sekä palveluiden paketoimisesta. On myös mahdollista, että koostajan tai paketoijan tehtävät jaetaan verkko-operaattorin ja palveluntarjoajan välillä. Silloin kolmatta toimijaa ei tarvita lainkaan. Lisäksi eri osapuolet voivat toimia monessa roolissa riippuen järjestelmän toteutuksesta. Verkko-operaattori tarjoaa asiakkaalle fyysisen liitäntärajapinnan sekä tähän liittyvät palvelut kuten liitäntöjen ja palvelujen välittämisen, laskutuksen, alueverkon ylläpidon ja huoltotoimenpiteet, mutta ei Internet-yhteyttä. Palveluntarjoaja taas nimensä mukaisesti tarjoaa asiakkaalle palveluja, jotka saadaan yhdeltä tai useammalta palveluntuottajalta. Perinteinen verkkoyhtiö voi valintansa mukaan toimia Open access -mallissa useassa roolissa. Asiakkaalla voi olla asiakkuussuhde sekä verkko-operaattoriin että yhteen tai useampaan palveluntarjoajaan. Eri toimijoiden tulee sopia vastuunjako ainakin vikojen ilmoituspisteestä ja korjaamisesta, muusta ylläpidosta sekä palvelutason säilymisestä. Siihen kuuluvat myös välitysmaksut, laskutus, tietoturva ja liitäntärajapinnat.
Hyviä kokemuksia muualla
Vaikka Open access -malli on Suomessa vasta kehitysasteella, ulkomailla on saatu rohkaisevia tuloksia sen toiminnasta käytännössä. Hankkeiden tavoitteet vaihtelevat kuitenkin suuresti eri puolilla.
Kehitysmaissa on tavoitteena tarjota Open access -tyyliin edes jonkinlainen verkkoyhteys asiakkaille, kun taas länsimaissa tavoitellaan kuituverkkojen tarjoamia nopeita laajakaistayhteyksiä ja niiden mahdollistamia palveluja. Ruotsin Västeråsissa toteutettu MälarNet-kuituverko on toiminut hyvänä esimerkkinä monille Open access -toteutuksille. Siinä on 40000 kotitaloutta ja 2000 yritysasiakasta. MälärNetissä yli 25 palveluntarjoajaa myy verkossa yhteensä 85 palvelua, jotka kattavat perinteisten ääni-, video- ja datapalveluiden lisäksi esimerkiksi etäopiskelua, kaupallisia palveluja, turvapalveluja sekä peli- ja sovelluspalveluja. MälarNetin asiakkaat maksavat näistä palveluistaan melkein 60 prosenttia vähemmän kuin aikaisemmin. Uusien palvelujen liittymistä verkkoon on helpotettu niin, että palveluoperaattori voi maksaa korkean liittymismaksun sijaan tietyn asiakaskohtaisen maksun tai osuuden saamistaan tuotoista.
Asiakas saa mitä haluaa
Laajakaistapalvelujen käyttäjälle Open access -malli suo mahdollisuuden valita vapaammin käyttämänsä palvelut. Erään näkemyksen mukaan rajapinta käyttäjältä järjestelmään voisi olla oma nettiportaali, joka listaisi kaikki tarjolla olevat palveluvaihtoehdot eri operaattoreilta. Verkon käyttö hinnoiteltaisiin palvelukohtaisesti ja palveluaktivoinnit tapahtuisivat ilman erillistä asennusta. Asiakkaan tilatessa palvelun se on lisäksi käytettävissä lyhyen, noin kymmenen sekunnin vasteajan jälkeen, kun siihen voi mennä nykyisin viikosta kolmeenkin.
Käyttäjän olisi myös helppo vaihtaa palveluntarjoajaa, jos nykyinen tarjoaja ei tyydytä. Palveluvalikoimakin olisi selvästi laajempi, kun tarjoajia on useita. Perinteisesti palvelut on pitänyt hankkia samalta verkko-operaattorilta kuin Internet-yhteys.
Käyttäjälle tarjottavia Open access -palveluja voisivata olla Internet, puhe (VoIP), video (VoD), televisio (IPTV), tietoturva, pelit, musiikki, turva- ja hoivapalvelut, arkistointi ja tallennus sekä viestintäpalvelut kuten sähköposti ja videoneuvottelu.
Roolit selkiytyvät
Verkko-operaattorin vastuualueeseen kuuluu Open access -mallissa verkkoliitännän sekä siihen kuuluvien palvelujen ylläpito ja asiakaspalvelu. Tehtävänä on bittiputken tarjoaminen, mikä helpottaa varsinkin pienten toimijoiden asemaa, koska ei ole tarvetta luoda kattavaa valikoimaa omia palveluja asiakkaille. Toisaalta pienikin verkko-operaattori voi päättää ryhtyä kehittämään esimerkiksi osaa palveluistaan ja alkaa tarjota niitä muiden verkko-operaattoreiden verkoissa palveluoperaattorina.
Palveluntarjoajan vastuualueeseen kuuluu avoimena toimijana pääosin palvelun ylläpitäminen ja vastuut siihen kuuluvista toiminnoista. Teknisestä näkökulmasta Open access -mallin etuna on, että palvelut voidaan pitää oman tai yhteistyökumppanin verkon sisällä ja näin ne ovat helpommin hallittavissa. Palvelunlaadun takaaminen omassa verkossa on paljon helpompaa kuin julkisen Internetin läpi.
Palveluntarjoajien välinen kilpailu varmasti kiristyy Open access -mallin myötä, mutta toimintaan jäävät näin vain parhaimmat. Toisaalta suurin kasvupotentiaali on juuri palveluliiketoiminnassa, kun uusien innovatiivisten palvelujen tuominen markkinoille helpottuu.
Pilotin lähtökohdat
Viestintävirasto asetti työryhmän valmistelemaan Open access -mallin käyttöönottoa Suomen laajakaistapalveluissa. Tarkoituksena on määritellä ja testata suomalaiseen operaattorikenttään sopivia Open access -liiketoiminta- ja verkkoratkaisuja käytännön testien kautta.
PPO:n, Fionetsin ja Anvian yhteisen pilotin tarkoituksena on kartoittaa toimenpiteet, jotka tarvitaan, jotta palveluntarjoajat voivat tarjota omia Open access -palvelujaan Fionets-verkossa.
Fionets on pohjanmaalaisten avoimien kuituverkkojen yhteenliittymä, johon kuuluu kahdeksan seutuverkkoa: Andelslaget KrsNET Osuuskunta, Dynamo Net, Suupohjan Seutuverkko Oy, Valokaista Osk, TAO, Hakukaista osk, 6net ja Verkko-osuuskunta Kuuskaista. Pohjanmaan Fionets-verkoissa oli viime vuoden lopussa noin 4000 kuitutaloutta ja määrän uskotaan nousevan 10 000 talouteen vuoteen 2011 mennessä. Pohjanmaan Open access -pilotissa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisten järjestelmien yhteen liittäminen niin, että asiakas voi tilata palvelun selaimellaan. Palvelun kytkentä palveluntarjoajan järjestelmissä ja Fionetsin verkkolaitteissa tapahtuu nopeasti ja automaattisesti ilman käsityötä vaativia vaiheita. Mallin toimivuutta kokeillaan Fionets-verkon normaalikäyttäjien avulla niin, että erilaiset käyttäjäryhmät ovat edustettuina mahdollisimman laajasti. Kun järjestelmä on todettu tuotantokäyttöön sopivaksi, siirrytään pilottivaiheesta järjestelmän aitoon kaupalliseen käyttöön.
Tekninen rakenne Open access -verkkototeutuksessa käyttäjän yhteyttä ei reititetä operaattorin verkosta perinteiseen tapaan Internetiin. Sen sijaan tehdään kytkentä valitun palveluntarjoajan verkkoon.
Fionets-verkon toteutus pohjautuu Ethernet-tekniikkaan ja IEEE 802.1Q-standardin mukaisten virtuaaliverkkojen käyttöön. Sen avulla eri palveluntarjoajien verkkoliikenteet erotetaan toisistaan alueverkossa ja ohjataan oikean palveluntarjoajan liitäntäpisteeseen. Yhdellä palveluntarjoajalla voi olla käytössään useita virtuaaliverkkotunnisteita, joten erottelua voidaan tehdä myös saman palveluntarjoajan erityyppisten palvelujen välillä. Esimerkiksi IP-televisio halutaan usein toteuttaa kokonaan eri virtuaaliverkossa kuin nettiyhteydet.
Palveluntarjoajan järjestelmissä ja Fionetsin verkkolaitteissa palvelun käyttöönottoon liittyvien määritysten automatisointi vaatii yhteispeliä molempien osapuolien järjestelmiltä. Palveluntarjoaja voi tarjota asiakkaalle itsepalvelukäyttöliittymän, jonka kautta asiakas voi hallita itse palvelutilauksiaan. Onnistuneen tilauksen jälkeen palvelun käyttöönotto tapahtuu automaattisesti. Fionets-verkoissa tarvittavat virtuaaliverkkoasetukset on aiemmin hoidettu käsityönä, mutta pilottia varten luodaan järjestelmä, joka määrittelee halutun virtuaaliverkon käyttöön tietyssä asiakasportissa. Järjestelmien toiminnot yhdistetään pilotissa niin, että palvelun tilauksen jälkeen tarvittavat verkkoasetukset tehdään automaattisesti muutamassa minuutissa. Operaattorien tietojärjestelmät ovat tyypillisesti monimutkaisia ohjelmistoja, joten niihin tarvittavien muutosten määrä on tarkoitus minimoida. Pilotissa palveluntarjoajan ja verkko-operaattorin järjestelmien väliin tehdään erillinen Open access -välityspalvelu, joka piilottaa järjestelmät toisiltaan ja toimii tiedonvälittimenä ja -sovittimena niiden välillä.
Näin riittää, että molemmissa järjestelmissä toteutetaan välityspalvelun SOAP-rajapinnat eikä suoraa rajapintaa järjestelmien välille tarvita. Tämä helpottaa uusien osapuolien liittymistä myöhemmin. Välityspalveluun kertaalleen liitettyihin järjestelmiin ei tarvita lisämuutoksia. Palvelun valinta on tehty helpoksi. Fionets-käyttäjille tarjotaan oletuksena pääsyä paikalliseen WWW-portaaliin, jossa voi valita haluamansa palveluntarjoajan. Palvelun tilausta varten käyttäjä ohjataan palveluntarjoajan valinnan jälkeen omaan itsepalvelukäyttöliittymään, jossa tilaus tehdään. Myöhemmin mahdollisesti tarvittavat palvelumuutoksetkin hoidetaan vastaavasti samassa paikassa.
Käyttökokeilu alkaa
Open access -pilotissa siirrytään loppu-vuodesta järjestelmien integroinnista käytännön kokeiluvaiheeseen. Järjestelmä otetaan testikäyttöön Fionets-verkoissa, ja testien tuloksista kerätään tietoa jatkokehitystä varten.
Kokeiluissa kertyneet kokemukset raportoidaan Viestintävirastolle, jonka kautta tulokset vaikuttavat Open access -mallin kehitykseen ja käyttöönoton laajentamiseen Suomessa. Tavoitteena on siirtyä pilottikokeilujen jälkeen nopeasti kaupallisiin toteutuksiin hankkeessa kehitettyä järjestelmää hyödyntäen.
Contact person for the project is Markus Ahokangas (markus.ahokangas@ppo.fi).
Kirjoittajat: Markus Ahokangas, PPO Oy sekä Sari Järvinen, Jukka-Pekka Laulajainen ja Pekka Perälä, VTT.
Yhteyshenkilö: markus.ahokangas@ppo.fi
Yhteistyössä: PPO, Fionets, VTT, Anvia ja Tekes
Tutkimus: Open Access Pilot
Prosessorin 11/2009 linkkipankkiin koottujen nettilinkkien kautta voi hakea lisätietoja Open Access -pilottiin osallistuvista yrityksistä ja tutkimuslaitoksista.