Kopioi artikkelin PDF-versio
Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara on useaan otteeseen muistuttanut, että julkinen T&K-tuki yrityksille on Suomessa vain noin 4 prosenttia. Monessa kilpailijamaassa luku on lähes kaksi kertaa suurempi.
Miten suomalaiset yritykset voivat kisassa näillä ehdoilla pärjätä? Lisärahalle olisi käyttöä välittömästi. Tämä näkyy esimerkiksi Akatemian ja Tekesin suurissa hakemusten hylkäysprosenteissa. Kuvaava on eräs Akatemian haku, johon hakemuksia tuli noin 170 ja rahoitusta riitti kymmenelle. Kuinka monelta jää seuraava hakemus kokonaan lähettämättä?
SHOKeista ekosysteemejä
Meidän tulisi saada toimivat ekosysteemit elinkeinoelämämme kannalta keskeisille aloille. Opetuksen, tutkimuksen ja teollisuuden pitäisi toimia harmonisessa toisiaan vahvistavassa yhteistyössä. Tietoliikennetekniikan alalla olemme tässä onnistuneet. Alan teollisuus, tutkimus ja opetus tukivat hienosti toisiaan muutaman vuosikymmenen ajan ja tiiviin yhteistyön myötä tämän osaamiskolmion kukin osa kohosi aikaa myöten maailman huipputasolle.
Huippuosaamisen keskittymien eli SHOKien taustalla on tämän kaltaista ajattelua. Tutkimuksen alat on huolella valittu vastaamaan elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeita. Matka itse itseään vahvistaviin ekosysteemeihin on kuitenkin pitkä. Ekosysteemi ei synny viidessä vuodessa, mutta kymmenessä vuodessa voi useampi indikaattori olla selkeästi plussan puolella. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on olemassa se vaara, että SHOKit ohjautuvat suhteellisen lyhytjänteisiä projekteja pyörittäviksi organisaatioiksi.
Nyt olisi erityisen tärkeää saada Suomen Akatemia talkoisiin mukaan. Akatemian rooli SHOKien syntyvaiheessa oli merkittävä. Nyt SHOKit tarvitsevat sekä teollisuuden tavoitteellista pitkän aikavälin tutkimusta että puhtaasti akateemisista lähtökohdista lähtevää pitkän aikavälin tutkimusta. Yliopistotutkimuksessa on mahdollista ottaa radikaalimpi ote tulevaan ja luoda sitä tieteellistä arsenaalia, jota tarvitaan uusien teollisten innovaatioiden syntyyn.
Mallia Tampereelta
Aivan ihastuttava ja kaiken lisäksi pienellä rahalla toimiva ekosysteemi on innovoitu Tampereella. Demola-hankkeeseen osallistuvat yritykset antavat opiskelijoille edelleen jalostettavaksi sellaisia ideoita, joita he eivät itse pysty viemään eteenpäin. Opiskelijat oppivat projekteissa tuotekehitystyön tekemistä ja voivat sisällyttää Demola-työnsä opintoihinsa. Opiskelijat voivat myös työstää projekteja omiksi yrityksiksi. Demola-työskentelyyn on vuodessa osallistunut reilut 150 opiskelijaa Tampereen korkeakouluista. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana hanke on luonut 10 uutta työpaikkaa ja kolme uutta yritystä. Huomattavaa on se, että kolmestakymmenestä projektista valtaosa on lisensoitu takaisin yrityksiin.
Mielenkiintoinen monialainen ekosysteemi voisi syntyä sähköautojen ympärille. Meillä on sähköautojen valmistusta, Metropolia-ammattikorkeakoulu on pitkällä sähköautojen tekniikassa, TKK on asiasta kiinnostunut, tehoelektroniikkaa ja liikkuvien laitteiden softaosaamista löytyy, akkujen valmistus käynnistyy ja VTT on ollut vahvasti mukana esimerkiksi hybridi-linja-auton kehittämisessä. Sähköautoissa rakenteiden keveys on avainasemassa eli taitavia koneenrakentajia tarvitaan. Tässä olisi erinomainen mahdollisuus näyttää, mihin ammattikorkeakoulujen ja yliopiston yhteistyöllä voitaisiin päästä. Sähköautot kiinnostaisivat varmasti opiskelijoita, mikä vahvistaisi kiinnostusta tekniikan opiskeluun.
Uuteen hyppyyn
Euroopassa liikkuessaan joutuu usein hieman hämillään kuuntelemaan hehkutusta Suomen tuloksellisesta innovaatiopolitiikasta. Moni nostaa esille Tekesin ja Nokian. Tekes tunnetaan pragmaattisena ja aktiivisena yhteisten asioiden edistäjänä, Nokia ja Ollila eivät sen enempää selittelyjä kaipaa. Moni muistaa edelleen Esko Ahon viisasten miesten työryhmän, joka laittoi Euroopan innovaatio- ja tutkimuspolitiikkaa järjestykseen. Erilaisilla kilpailukykymittareilla Suomi sijoittuu aina terävimpään kärkeen. Suomi on selkeästi kokoaan suurempi vaikuttaja, mutta maine ei säily ikuisesti ilman uusia näyttöjä.
Tätä kirjoittaessani postiluukusta kolahti IEEE Spectrumin lokakuun numero, jossa esitellään ensimmäinen Nokian 9000 kommunikaattori vuodelta 1996 uuden aikakauden tiennäyttäjänä. Kommunikaattorin isälle ja Tivit Oy:n toimitusjohtaja Reijo Paajaselle voisikin nyt esittää toiveen: Laitetaan ICT SHOK tekemään samanlainen hyppy tulevaisuuteen kuin mitä kommunikaattori oli 13 vuotta sitten.
Kirjoittaja Yrjö Neuvo on toiminut Nokian teknologiajohtajana. Hän on nykyään Teknillisen korkeakoulun osa-aikainen teknologiajohtaja.