Pääkirjoitus

Kansainvälisyydestä tullut elinehto
Suomessa tehdään paljon laadukasta tutkimus- ja kehitystyötä, mutta kansainvälisyys on pienelle maalle elinehto. Tutkijoiden mukaan hyötyjä pitäisi kuitenkin miettiä useista eri näkökulmista. Kansainvälistymiseen liittyy myös huoli kotimaisen t&k:n valumisesta tuotannon mukana ulkomaille.
Markku Reiss

Pinoon ja pakettiin
Elektroniikan nykysuuntauksia ovat koon pienentäminen ja integrointiasteen kasvattaminen. Ohuet liitosalustat ja suoraliitostekniikat mahdollistavat piirien liittämisen myös toistensa päälle. Monimutkaisiakin järjestelmiä voidaan pinota miniatyyrimoduuleiksi.
Pekka Heino, Kimmo Kaija, Päivi Karjalainen, Jussi Lähteenmäki, Jani Miettinen, Matti Mäntysalo ja Eero Ristolainen

Kulmaliikeantureita piistä
MEMS-teknologia mahdollistaa kulmaliikeanturien miniatyrisoinnin ja massatuotannon. Alhaisen hintatason ja pienen koon ansiosta näitä antureita löytyy tulevaisuudessa autojen lisäksi monista kulutuselektroniikan tuotteista.
Anssi Blomqvist

Valolla vauhtia viestintään
Lasereiden ja valokuitujen avulla tiedonsiirtonopeuksia on pystytty kasvattamaan kertaluokilla perinteiseen kuparikaapeliaikaan verrattuna. Informaatio ei kuitenkaan koskaan liiku liian nopeasti. Syystäkin optisten komponenttien kehitystyö jatkuu.
Outi Reentilä, Marco Mattila, Harri Lipsanen, Sanna Yliniemi ja Seppo Honkanen

Ultralyhyitä laserpulsseja
Kirkas valonsäde välähtää optisen laboratorion seinässä. Femtosekuntien pituinen välähdys on niin lyhyt, etteivät aivot ehdi reagoida siihen. Se on niin suuritehoinen, että riittävällä taajuudella toistettuna se poraisi reiän mihin tahansa aineeseen. Suomalainen kuitulaser on puhunut.
Markus Pessa

Atomitason elektroniikkaa
Hiilinanoputki on äskettäin löydetty uusi johdinmateriaali, joka on vain muutaman atomikerroksen levyinen. Siitä on jo laboratorioissa tuotettu elektroniikan peruskomponentit diodi ja transistori. Mutta milloin nanoputkista kyetään teollisesti valmistamaan elektroniikan komponentteja?
Pertti Hakonen, Esko Kauppinen ja Kai Nordlund

Tulevaisuuden nanoelektroniikkaa
Elektroniikkaa voidaan kutistaa spintroniikkaa hyödyntäen, sillä se mahdollistaa monitoimisten komponenttien valmistamisen samalle sirulle. Varsinkin magneettisissa puolijohteissa spintroniikka avaa mahdollisuuksia aivan uusien sovellusten keksimiseen.
Heikki Holmberg ja Janne Ikonen

Viestejä elimistöstä
Miltä tuntuisi nähdä oman sydämen tila EKG-käyränä matkapuhelimen näytöllä urheilusuorituksen aikana tai saunoessa? Tai lonkkanivelen korvaavan proteesin liikkeet leikkauksen jälkeen? Molemmat saattavat olla pian arkipäivää.
Jukka Lekkala, Jarno Riistama, Eero Ristolainen, Jukka Vanhala, Sami Heinisuo, Kati Kokko, Minna Kellomäki, Anna-Maija Haltia, Hanna Harjunpää, Jari Hyttinen ja Juho Väisänen

Mikrokanavia biosiruihin
Piikiekolle syövytetyillä mikrokanavilla voidaan ohjailla mikroskooppisia neste- ja kaasuvirtauksia kemiallisen analyysin tarpeisiin. Aikaansaadut mikrofluidistiikan komponentit ovat yleensä kahdesta piikiekosta liitettyjä kolmiulotteisia verkostoja. Niiden suunnittelu ja valmistus ovat kuitenkin räätälintyötä.
Sami Franssila, Tapio Kotiaho, Risto Kostiainen, Marc Baumann, Matti Leppihalme, Ari Hokkanen ja Kestas Grigoras

Nopeat laiteyhteydet langattomiksi
Ultra wideband on erittäin korkean siirtonopeuden omaava lähiyhteyksien radiotekniikka. Se tarjoaa jopa monisatakertaisen tiedonsiirtonopeuden nykyiseen Bluetooth-radioon verrattuna. UWB:n odotetaan tulevaisuudessa korvaavan kaapelit kodeissa ja toimistoissa. Mutta mitä on tämän paljon puhutun tekniikan takana?
Timo Lunttila, Juha Salokannel, Arto Palin ja Pekka Ranta

Työkaluja 4G-tutkimukseen
Ohjelmistoradiotekniikka mahdollistaa tietoliikennealgoritmien joustavan ja nopean kehittämisen ja arvioinnin. Tehokas kehitystyö vaatii sekä tutkimuslaitosten että teollisuuden saumatonta yhteistyötä. Oulun seudun 4G-laboratoriohanke tuo merkittäviä parannuksia sekä teollisuuden että tutkimuslaitosten yhteistoimintaan.
Ari Hulkkonen

Radiopiireihin rinnakkaisuutta
Tulevaisuuden monikäyttöiset ja mukautuvat radiosovellukset tarvitsevat uudenlaisia toteutusalustoja. ArrayRadio-projektissa tutkitaan rinnakkaislaskenta-alustoja ja radiorakenteiden toteutusta niille.
Petri Isomäki, Pekka Rantala, Devaraj Swaminathan, Nastooh Avessta, Juha Plosila, Jouni Isoaho.

Liikkuvuus irti kahleistaan
Langattomien tekniikoiden kehityksen myötä tavallisille käyttäjille, viranomaisille ja sotilaille voidaan pian tarjota aivan uudentyyppisiä kustannustehokkaita sovelluksia. Kommunikointi on mahdollista myös poikkeustilanteissa, jolloin normaalit yhteydet ovat poikki tai ylikuormittuneita. Tämän mahdollistavat itseorganisoituvat spontaanit järjestelmät.
Juhani Latvakoski, Pekka Välitalo, Pekka Koskela, Jarkko Holappa ja Reijo Savola

Onko verkolla väliä?
Verkkojen yhteistoimintaa tutkivassa VHO-projektissa on jo päästy toimivien prototyyppien avulla testaamaan saumatonta verkosta toiseen siirtymistä WLANin, GPRS:n ja LAN-verkon kesken. Verkkotekniikoiden ja palvelujen kehittäjien yhteistyö takaa, että myös käyttäjät ja sovellukset tulevat huomioiduiksi tulevissa verkkoratkaisuissa.
Tomi Saarinen, Henrik J. Asplund, Mervi Ranta, Jouni Korhonen, Tony Jokikyyny, Teemu Rinta-aho ja Petri Jokela, Ari Maunuksela

Videoarkistot hallintaan
Candela-projektissa kehitetty videopalvelualusta mahdollistaa henkilökohtaisen videomateriaalin tuottamisen, selailun, haun ja esittämisen ajasta ja paikasta riippumatta. Järjestelmän avulla käyttäjä voi tilanteen mukaan käyttää palvelua verkkoyhteyden yli joko mobiilipäätteellä tai tavallisella tietokoneella.
Sari Järvinen, Jari Korva, Paavo Pietarila, Anna Sachinopoulou, Janne Vehkaperä

Digi-tv-palveluja kännykkään
Kuinka tv ja kännykkä saadaan toimimaan yhdessä parhaalla mahdollisella tavalla sekä televisiokokemuksen että palvelujen välittämiseksi? Tähän pyrkii vastaamaan VTT Tietotekniikan koordinoima Frendi-hanke.
Ville Ollikainen ja Ari Ahonen

RF-piirejä LTCC-alustalle
ACERMI-hankkeessa tutkittu LTCC-tekniikka on nopeasti yleistyvä kustannustehokas RF-moduulien toteutustapa. Sitä voidaan soveltaa myös mikro- ja millimetriaaltoalueen piireissä.
Markku Lahti ja Harri Kopola, Juha Volotinen, Tero Kangasvieri ja Jouko Vähäkangas

Sovellukset superverkoksi
Vertaisverkkoja voidaan pian hyödyntää myös matkapuhelimissa. Seuraava askel kehityksessä on sovellusten superverkottaminen, jolloin älykästä sovellusalustaa hyödyntävät mobiililaitteet voivat kommunikoida vertaisverkoissa saumattomasti useita protokollia ja yhteyksiä käyttäen.
Mika Ylianttila, Erkki Harjula, Jussi Ala-Kurikka, Timo Koskela, Otso Kassinen, Jun-Zhao Sun, Jaakko Sauvola, Jukka Riekki ja Kimmo Kuusipalo

Niukkuutta jaossa kehittäjille
Suomalainen t&k-panostus on ollut vahvasti yrityspainotteista, sillä hallitus toisensa jälkeen on kitsastellut julkisen tukirahan jakamisessa. Nyt komea yritysten rahoitusosuuskin on saamassa loven, kun Nokia on ilmoittanut leikkaavansa rajusti t&k-budjettiaan.
Seppo Lindstedt

Uutisväylä
Veijo Ojanperä

Elektroniikan suunnittelun sisältö 1998-2003
Prosessorin Elektroniikan suunnittelu -erikoisnumeroiden artikkelisisältö vuosilta 1998-2003.

Elektroniikan suunnittelu 2003
Elektroniikan suunnittelu 2002
Elektroniikan suunnittelu 2001
Elektroniikan suunnittelu 2000
Elektroniikan suunnittelu 1999
Elektroniikan suunnittelu 1998

(c) Sanoma Magazines Finland 2004. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin omaan käyttöön kielletty.
Palaute sivuista: webmasteri@prosessori.fi