Pääkirjoitus

Elektroniikan suunnittelun voi myös ulkoistaa
Elektroniikan suunnittelua siirretään yhä enemmän alihankkijoille. Ulkoistamisella voidaan välttyä riskejä tuovilta rekrytoinneilta, mutta alihankkijoilta haetaan myös innovaatioita. Elektroniikkafirmojen johtajat povaavatkin ODM-liiketoiminnalle reipasta kasvua tulevaisuudessa.
Markku Reiss

Digi-TV tulee taskuun
Neljännen sukupolven matkapuhelinverkot tuovat tullessaan myös digitaalisen mobiilitelevision. VTT:n kehittämää netin kautta toimivaa mobiilitelevision prototyyppiä kokeiltiin innolla WLAN-hotspot-alueilla Tampereen keskustassa.
Caj Södergård

Digitaalitelevisio vauhdissa
Alunperin DVB-T-standardi luotiin liikkumattomaan vastaaottoon. OFDM-modulaation vuoksi se ei sovellu yli 30 kilometrin tuntinopeuksille. Diversiteettivastaanotto on yksi vaihtoehto ongelman ratkaisuksi.
Tommi Högmander

Ensiapua videoviidakossa
Digitaalisen videon helppokäyttöisyys luo nopeasti videoviidakon. On selvitettävä, kuinka videoleikkeet voidaan tallentaa niin, että ne voi helposti löytää valtavasta videomassasta ja kuinka ne voidaan siirtää erilaisten verkkojen ja liikkuvien päätelaitteiden välillä.
Johannes Peltola, Marko Jurvansuu, Marko Palola, Jari Korva, Sari Järvinen, Antti Heikkinen, Anna Sachinopoulou, Johan Plomp, Jarkko Nisula, Timo Hotti ja Jukka Rantala

Läsnä-älyä arkipäivään
Paikalle ja tilanteelle herkälle älykkäälle viestimelle on helppo visioida utopistisiakin sovelluksia. Between-hankkeessa pyrittiin ymmärtämään, mitä läsnä-äly tarkoittaa muissa kuin tutkijoiden omissa toimintaympäristöissä, esimerkiksi vanhusten arkielämässä.
Anu Kankainen, Antti Oulasvirta, Matti Rantanen, Sauli Tiitta, Tomi Kankainen ja Martti Mäntylä

Mukautuvat sovellukset helpottavat elämää
CAPNET-hankkeessa kehitetään teknologiaa älykkäille mobiilipalveluille, jotka mukautuvat käyttäjän profiilin ja käyttöympäristön resurssien mukaan. Työn pohjalta on kehitetty uusi arkkitehtuuriversio monipuolisine sovelluksineen.
Jukka Riekki, Minna Isomursu, Jaakko Sauvola, Jari Forstadius, Ville-Mikko Rautio ja Kaisa Karppinen

Tilapäisverkot ylläpitävät yhteyksiä
Tietoyhteiskunnassa luotetaan siihen, että yhteydet toimivat olivatpa käyttäjät missä tahansa ja tilanne mikä tahansa. Todellisuudessa alueet jäävät usein katveeseen ja katastrofitilanteissa yhteydet katkeilevat. Mahdollisen ratkaisun tarjoavat rakenteettomat verkot.
Juhani Latvakoski Pekka Pääkkönen, Mika Rantonen ja Tapio Frantti

Langattomat anturiverkot ja SSI
Älykkään ympäristön hallinta ei ole mahdollista ilman vakioitua viestintätapaa. Wirsu-projektissa kehitetty SSI-protokolla tarjoaa virtaa säästävän ja yleiskäyttöisen muodon mittaustiedon siirtämiseen.
Martti Huttunen, Jari Hyyryläinen ja Zach Shel

Antennien minatyrisointi
Mikroliuska-antenneja on perinteisesti miniatyrisoitu kasvattamalla substraattimateriaalin eristevakiota. Käyttämällä EBG-antennirakenteita voidaan pinta-aaltojen eteneminen estää ja parantaa hyötysuhdetta.
Pasi Raumonen, Mikko Keskilammi, Lauri Sydänheimo ja Markku Kivikoski

Simuloinnilla tehoa 4G-ilmarajapintaan
Tulevissa 4G-järjestetelmissä ilmarajapinnan kehittäminen vaatii reaaliaikaisia simulointiympäristöjä. Ohjelmistoradio yhdessä radiokanavasimulaattorien kanssa antaa mahdollisuuden tutkia joustavasti menetelmiä ja järjestelmiä sekä mitata niiden suorituskykyä.
Ari Hulkkonen

Laajakaistaiset mukautuvat radioverkot
FUTURA-hankkeen tavoitteena on synnyttää perusteknologian osaamista matkaviestintäjärjestelmiin, jotka ovat käytettävissä 10-15 vuoden päästä. Hankkeen tärkein osa-alue on 4G-järjestelmien tekniikat.
Jari Iinatti, Ari Pouttu ja Pentti Leppänen

MEMS-radio yhdelle sirulle
MEMS-teknologia mahdollistaa halpojen, pitkälle integroitujen radiopiirien toteuttamisen. Piille voidaan integroida perinteisen elektroniikan lisäksi suotimia, oskillaattoreita, kytkimiä ja sekoittimia. Kehitys vie kohti yhdelle sirulle integroitua MEMS-radiota.
Aarne Oja, Ari Alastalo, Jouni Knuuttila, Antti V. Räisänen, Ilkka Tittonen, Antti Kallio ja Martti M. Salomaa

MEMS kutistaa RF-referenssit
Piille työstetyt MEMS-rakenteet mahdollistavat integroitavien komponenttien toteuttamisen mikrokoossa. Tärkeimpiä kohteita ovat aika- ja taajuusreferenssit. Esimerkiksi integroitavalla MEMS-resonaattorilla voidaan korvata hankalat kvartsikiteet.
Tomi Mattila, Ville Kaajakari, Aarne Oja ja Heikki Seppä

Elävää elektroniikkaa nanoantureilla
TULE-ohjelman Nanosensorit-hankkeessa tutkitaan nanorakenteiden lämpöilmiöitä erityisesti biosovelluksia ajatellen. Lisäksi tavoitteena on luoda nykyistä nopeampi DNA:n tunnistus.
Päivi Törmä, Kari Rissanen

Lyijy poistuu elektroniikasta
Lyijyn käytöstä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistuksessa ja sen terveys- ja ympäristövaikutuksista on kirjoitettu viime vuosina paljon. Lyijystä tullaankin lähivuosina asteittain luopumaan elektroniikkateollisuudessa.
Jorma Kivilahti ja Toni Mattila

Tehoa hajautetusti ja hallitusti
Elektronisten järjestelmien tehonsyöttö on nykyään usein hajautettu. Se muodostuu lukuisista teholähteistä, jotka toimivat sekä toistensa syöttölähteinä että kuormina. Järjestelmän vakauden ja dynamiikan suunnittelu vaatii erityistä huolellisuutta.
Teuvo Suntio

Älyä renkaisiin
Ajoneuvojen hallintajärjestelmät eivät toimi optimaalisesti, jos rengaspaineet ovat väärät. Sijoittamalla sopiva anturi renkaaseen voidaan paine mitata ja lähettää mittaustiedot langattomasti ohjaamon näyttölaitteelle.
Jukka Hakanen

Tulevaisuuden kunto-ohjaaja
Rannekellomaiset kuntoilijoiden mittarit kertovat nykyään sykearvojen lisäksi paljon muutakin. PTD-sovelluksen ideana on koota vastaavat ominaisuudet Bluetooth-kännykkään.
Jari Porras, Satu Keski-Jaskari, Pekka Jäppinen, Aki Honkasuo ja Juha Jääskeläinen

Elektroniikkaa painamalla
Optisten ja elektronisten osien painaminen pakkauksiin ja painotuotteisiin antaa uusia mahdollisuuksia visuaalisen ilmeen suunnitteluun, tuotetietosisällön lisäämiseen sekä laadunvalvontaan.
Terho Kololuoma, Tapio Mäkelä, Hannu Linna, Tomi Haring, Juha Hagberg, Jani Kallioinen, Ilkka Kettunen ja Harri Kopola

Julkinen T&K-raha poikimaan
Valtion tutkimusrahoitusta kaipaavien yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tilanne on entistä valoisampi. Tekesin ja Suomen Akatemian kautta kanavoidaan julkisen T&K-rahoituksen tasoa ollaan nostamassa ensi kertaa moneen vuoteen. Monien mielestä rahaa pitäisi panostaa enemmänkin.
Seppo Lindstedt

Uutisväylä
Veijo Ojanperä

Elektroniikan suunnittelun sisältö 1998-2003
Prosessorin Elektroniikan suunnittelu -erikoisnumeroiden artikkelisisältö vuosilta 1998-2003.

Elektroniikan suunnittelu 2002
Elektroniikan suunnittelu 2001
Elektroniikan suunnittelu 2000
Elektroniikan suunnittelu 1999
Elektroniikan suunnittelu 1998

(c) Sanoma Magazines Finland 2003. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin omaan käyttöön kielletty. Palaute sivuista: webmasteri@prosessori.fi