Kopioi artikkelin PDF-versio
Tekesin teknologiaohjelmat ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat ovat elektroniikka-alan tärkeimmät kanavat, joiden kautta yritykset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut voivat saada valtion rahoitusta T&K-hankkeilleen. Tilanne on nyt entistä valoisampi, sillä julkista rahoitusta ollaan lisäämässä ensi kertaa moneen vuoteen. Monien mielestä rahaa pitäisi panostaa enemmänkin.
Valtion rahoitusta teknologiaohjelmien hankkeille ollaan vihdoin lisäämässä vuosien ajaksi jäädytetyltä tasoltaan. Julkista teknologiarahoitusta osoitetaan ensi vuoden budjetissa kaikkiaan 527 miljoonaa euroa eli reilut 30 miljoonaa tätä vuotta enemmän.
Suhteessa eniten lisää rahaa ovat saamassa Tekesin teknologiaohjelmat, mutta pienempiä lisäyksiä on tulossa myös esimerkiksi suoraan VTT:lle.
Tekesin rahoitusvaltuudet kasvavat tästä vuodesta lähes 35 miljoonaa euroa 410 miljoonaan euroon. Suurin lisäys kohdistuu yrityksille myönnettäviin tuotekehitysavustuksiin, jotka kasvavat kymmenellä prosentilla 170 miljoonaan euroon.
Tekesin suuri ongelma on viime vuosina ollut se, että paljon hyviäkin hankkeita on jäänyt kokonaan rahoittamatta. Tähän tilanteeseen lisärahat tuovat ensi vuonna korjausta. Tekesin rahoitusvaltuudet yritysten tutkimuksen tukemiseen kasvavat ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1999.
Yritysten T&K-panostukset laskussa
Julkinen lisärahoitus tuleekin tarpeeseen, sillä laman seurauksena yritysten tutkimusinvestoinnit ovat kääntyneet tänä vuonna laskuun. Yritysjohtajien haastattelujen perusteella ensi vuodellekaan tuskin on tulossa merkittävää T&K-menojen kasvatusta. Näiden yhteisvaikutuksena Suomen kokonaisinvestoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen pysyvät suunnilleen ennallaan.
T&K-menot ovat olleet suomalaisyritysten säästötoimenpiteissä viimeisiä leikkauskohteita. Viime vuonna tutkimusta yhä jonkin verran lisättiin, vaikka leikkauksia tehtiin jo muissa toiminnoissa. Tänä vuonna säästöt ovat sitten kohdistuneet myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton laskelmien mukaan teollisuusyritysten tutkimusmenot laskevat tänä vuonna jonkin verrran viime vuoden 4,9 miljardista eurosta. Säästöt rassaavat erityisesti Suomessa tehtävään tutkimusta, jonka osuus kaikista T&K-menoista on hieman yli puolet.
Nokia satsaa lisää
T&K-leikkauksia tehdään kaikilla aloilla, mutta Nokia on merkittävä poikkeus. Sen tutkimus- ja tuotekehityspanostus on tänäkin vuonna noussut. Tammi-kesäkuussa Nokia tutki ja kehitti noin 1,6 miljardilla eurolla, missä on kasvua edellisestä vuodesta kuusi prosenttia.
Suurin syy T&K-menojen kasvuun on Nokian mukaan jatkuvasti kasvava uusien kännykkämallien määrä. Niitä julkistetaan vuosittain kymmeniä. Tulevaisuudessa mallien lukumäärä tulee yhä vain kasvamaan.
Sen sijaan verkkopuolella Nokia on vähentänyt tutkimus- ja kehityspanostustaan selvästi.
T&K-rahan ottajia riittää
Tutkimusrahan jakoperusteista on käyty kärkevääkin keskustelua julkisuudessa. Perusteollisuuden edustajien mielestä valtion rahaa haaskataan utopistisiin hitec-hankkeisiin, joilla ei ole lainkaan mahdollisuuksia johtaa liiketaloudellisesti kannattavaan yritystoimintaan. Rahaa pitäisi heidän mielestään jakaa ennemmin sellunkeittäjille ja paperitehtaille, jotka tuottavat pienemmin riskein.
Vastavuoroisesti Nokia on teknologiajohtajansa suulla vaatinut lisää julkista tutkimusrahaa elektroniikka-alalle. Nokian mukaan elektroniikka-ala saa suhteessa vähiten julkista rahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen verrattuna muihin aloihin.
Nokian mukaan esimerkiksi palveluja tuetaan julkisin varoin paljon, vaikka niiden vienti on pientä. Sen sijaan elektroniikka-alan vienti on suurta, mutta se saa tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta vähän, Nokiassa päivitellään.
Vastaavasti PK-yritysten taholta on puolestaan moitittu julkisen T&K-rahan jakajia siitä, että suuret, muutenkin hyvin menestyvät firmat vievät leijonan osan rahakakusta ja pienille jää vain murusia. Käytännössä halu korkean riskin omaaviin T&K-hankkeisiin on yleensä kuitenkin kääntäen verrannollinen yrityksen kokoon. Tavanomaiseen riskittömään tuotteiden kehittelyyn julkisia rahoja ei ole alun perin tarkoitettukaan.
Akatemialta uusi TULE-ohjelma
Tekesin teknologiaohjelmat ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat ovat elektroniikka-alan tärkeimmät kanavat, joiden kautta yritykset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ovat saaneet valtion rahoitusta T&K-hankkeilleen.
Elektroniikan näkökulmasta tärkeimmät Tekesin teknologiaohjelmat ovat Elektroniikan minatyrisointi ELMO, Tulevaisuuden verkot NETS, Älykkäät automaatiojärjestelmät ÄLY sekä uusi Vuorovaikutteinen tietotekniikka FENIX. Suomen Akatemian tutkimusohjelmista tärkeimmät ovat olleet Telectronics I ja II.
Viime kesänä Suomen Akatemia kuitenkin käynnisti uuden Tulevaisuuden Elektroniikka TULE -tutkimusohjelman elektroniikan perustutkimuksen kehittämiseksi. Ohjelman tavoitteena on luoda pitkäjänteistä ja korkeatasoista perustutkimusta sekä huolehtia myös tutkijoiden toimintaedellytysten ja uusien tutkijavoimien kehittymisestä.
Ohjelman painopistealue on vahvasti tulevaisuuden materiaaleissa. Muut teema-alueet ovat loogisten kokonaisuuksien teknologiat, tehokkaat ratkaisumenetelmät ja tulevaisuuden elektroniikan poikkitieteellinen hyödyntäminen. Mukana on mm. nanoputkien, nanoantureiden, moniantennijärjestelmien, spin-elektroniikan, mittausimplanttien ja optiikan komponenttien tutkimusta.
MEMS-tekniikka kuuluu myös TULE-ohjelman teema-alueisiin ja ohjelmassa rahoitetaankin viittä MEMS-hanketta. Saman alueen tutkimukseen liittyy myös TKK:n professori Antti Räisäsen johtama yhteenliittymä. Hankkeessa samalle piisirulle yhdistetään komponentteja, jotka ovat nykyisin erillisiä. Näitä ovat esimerkiksi antennikytkimet, suotimet ja oskillaattorit.
Vuoden 2006 loppuun jatkuva TULE-ohjelma jatkaa Suomen Akatemian aiemman tutkimusohjelman Elektroniikan materiaalit ja mikrosysteemit (EMMA, 1999-2002) ohjelman tuloksista. TULE-ohjelma tekee myös läheistä yhteistyötä Tekesin ELMO-teknologiaohjelman kanssa.
Tutkimusehdotuksia TULE-ohjelmaan on tullut runsaasti, joista rahoitusta voitiin jakaa 13 hankkeelle. Niistä kaksitoista tosin koostuu 56:sta rahoitusta hakeneesta erillishankkeesta. Rahoituksen kokonaismäärä on alkuvaiheessa 6,75 miljoonaa euroa, mutta harkinnassa on lisärahoituksen järjestäminen ulkopuolelle jääneille ehdotuksille.
Päätetystä rahoituksesta TKK sai lähes puolet 27 hankkeellaan ja toinen puoli jakaantui Tampereen, Jyväskylän ja Oulun kesken. Suurin panos eli yli miljoona euroa meni professori Markus Pessan johtamalle optoelektroniikan yhteenliittymälle.
Tavoitteina on myös vahvistaa ja luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle, rohkaista pitkäaikaiseen tutkimukseen ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen sekä kannustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä uudistumaan.
Lisätietoja:
Ohjelmavastaava Oiva Knuuttila
Tekes
Puh. 010 521 5754
Oiva.Knuuttila@tekes.fi
http://www.tekes.fi/ohjelmat/ELMO
Tulevaisuuden elektroniikka - TULE -tutkimusohjelman tavoitteena on luoda pitkäjänteistä ja korkeatasoista perustutkimusta, joka tukee suomalaisen elektroniikka-alan tutkimus- ja kehitystoimintaa ja jonka avulla voidaan tulevaisuudessa löytää uusia sovelluskohteita.
Pyrkimyksenä on vahvistaa tieteellistä osaamista ja tutkimusympäristöjä niillä osa-alueilla, jotka ovat keskeisiä Suomen elektroniikkateollisuuden nykyiselle ja tulevalle kehitykselle sekä tuottaa kasvun edellyttämää pätevää työvoimaa.
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Petri Ahonen
Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus
Suomen Akatemia
Puh. 09 7748 8300
petri.ahonen@aka.fi
http://www.aka.fi
Tulevaisuuden verkot 2001-2005 -teknologiaohjelmalla pyritään vahvistamaan suomalaisen tietoliikennealan asemaa langattomien järjestelmien ja laajakaistaisten pakettiverkkojen kehittäjänä. NETS-ohjelma myös vauhdittaa uusien verkkojen hyödyntämistä rahoittamalla niihin liittyvien palvelu- ja sovelluskonseptien kehitystyötä.
Tavoitteena on liiketoiminta, joka on kansainvälistä huippua. Ohjelman painopistealueita ovat tulevaisuuden langattomien järjestelmien arkkitehtuurit ja toteutusteknologiat, laajakaistaisten pakettiverkkojen teknologiat sekä uudet verkkoja hyödyntävät palvelu- ja sovellutuskonseptit.
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Anssi Kujala
EPStar Ltd.
Puh. 050 564 6876
anssi.kujala@epstar.fi
Teknologia-asiantuntija Erkki Hietanen
Tekes
Puh. 010 521 5865
Erkki.Hietanen@tekes.fi
http://www.tekes.fi/ohjelmat/NETS
Suomen Akatemian Telectronics II -ohjelmalla pyritään varmistamaan maamme elektroniikan ja tietoliikenteen perustutkimuksen korkea taso. Keskeistä on yhteistyö yliopistojen, eri tutkimuslaitosten ja yritysten välillä, suomalaisen tiedeyhteisön kansainväliset kontaktit sekä tutkijoiden ja tutkimusryhmien verkostoituminen asiantuntijakeskittymiksi.
Telectronics II keskittyy perustutkimukseen, mutta yhtenä keskeisenä päämääränä on myös tiedon sovelluskelpoisuus.
Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Jukka Rantala
Nokia Research Center
puh. 09 4376 6506
jukka.i.rantala@nokia.com
Tiedeasiantuntija Juha Latikka
Suomen Akatemia
Puh. 09 7748 8266
juha.latikka@aka.fi
http://www.aka.fi/
Vuorovaikutteinen tietotekniikka 2003-2007 - FENIX -teknologiaohjelma keskittyy ihmisen ja tietotekniikan välisen vuorovaikutuksen hallintaan. Ohjelmassa kehitetään sellaisia ohjelmistoteknologioita ja -sovelluksia, joissa loppukäyttäjän ja tietojärjestelmän välisen vuorovaikutuksen hallinnalla on merkittävä rooli.
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö
Klaus Oesch
Finantec Oy
Puh. 0400 427689
klaus.oesch@finantec.fi
Teknologia-asiantuntija Marko Heikkinen
Tekes
Puh. 010 521 5773
marko.heikkinen@tekes.fi
http://www.tekes.fi/ohjelmat/FENIX
Langattoman tietoliikenteen järjestelmäteknologiat -- EXSITE on vuosille 2001-2004 kohdistuva teknologiaohjelma, joka keskittyy langattoman tietoliikenteen laitteiden mikroelektroniikkaan.
Tekes on rahoittanut ohjelmassa viittä projektia noin 2 miljoonalla eurolla vuosina 2001-2003. Suomen Akatemia rahoittaa EXSITE-ohjelman kolmea hanketta noin 740 000 eurolla vuosina 2001-2004.
Lisätietoja:
Teknologia-asiantuntija Juha Tanskanen
Puh. 010 521 5860
Juha.Tanskanen@tekes.fi
Tekes
http://www.tekes.fi/ohjelmat/EXSITE
Älykkäät automaatiojärjestelmät 2001-2004 -teknologiaohjelma keskittyy automaatioalueen uusiin teknologisiin haasteisiin ja niihin liittyvään ohjelmistotuotantoon. Ohjelman tavoitteina on tukea muutospaineissa olevan automaatioteollisuuden tutkimustarpeita ja hyödyntää uusia tietoteknisiä mahdollisuuksia teollisessa tuotannossa.
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Olli Ventä VTT Tuotteet ja tuotanto Puh. 09 456 6556 olli.venta@vtt.fi
Teknologia-asiantuntija Pekka Yrjölä
Tekes
Puh. 010 521 5862
Pekka.Yrjola@tekes.fi
http://www.tekes.fi/ohjelmat/ALY
Tietoa Euroopan Unionin tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmista
http://www.tekes.fi/eu/index.html
Eurooppalaista teknologiayhteistyötä - EUREKA
http://www.tekes.fi/kv_yhteistyo/eureka/eureka.html
The technology programs of Tekes (The National Technology Agency of Finland) and The Academy of Finland are the most important sources of funding for companies, research institutes and technical universities in Finland. Now the future looks brighter than for many years. The state funding is increasing again.
For 2004 the Ministry of Finance has reserved 527 million euros for national technology programs. The sum is some 30 million more than in 2003. The funding through Tekes will increase to 410 million euros, which will in part help funding some of the projects that have been unfunded because of lack of money.
Official funding is very much needed in Finnish electronics at the moment. 2003 is likely to be the first year, when companies have invested in R&D less than previously. According to the managers of some leading electronics companies we will very likely see the same happening next year. All in all, the R&D expenditure is likely to stay at this year´s level.
Among Finnish companies Nokia is in a league of it´s own. Nokia has increased it´s R&D investments even this year. During the first six months the company invested 1.6 billion euros in R&D, some six percent more than the year before.
Despite funding problems there are new, exciting technology programs. One of the most interesting ones is TULE which concentrates on electronics of the future. The program will run through 2006 and provisionally there are 13 different projects targeting nanotechnology, MEMS, spin electronics, multiantenna systmes and optical components, among other areas.
More information on Finnish technology progremmes can be found at http://www.tekes.fi and http://www.aka.fi.