Kopioi artikkelin PDF-versio
Nykyisistä julkisin varoin tuetuista Tekesin teknologiaohjelmista elektroniikan kannalta tärkeimmät ovat elektroniikan miniatyrisointiin keskittyvä ELMO sekä tulevaisuuden tietoverkkoihin paneutuva NETS. Muita ovat Suomen Akatemian TELECTRONICS II- ja eri liitynnäisohjelmat.
Elektroniikan miniatyrisointiin keskittyvä Tekesin Elmo-ohjelma on tavallaan elektroniikan ETX-teknologiaohjelman seuraaja.
Elmossa toimii neljä teknologiaklusteria: tulevaisuudet teknologiat, mikroelektroniikan materiaalit ja prosessit, älykkäät järjestelmät ja niiden valmistus sekä työkalut.
Selkeä klusterointi
Elmo-ohjelman Tulevaisuuden teknologiat -klusteriin kuuluvissa projekteissa tähdätään visionääristen teknologioiden kehitykseen. Tällaisia tulevaisuuden teknologioita ovat tulostusoptiikka ja -elektroniikka, ohjelmoitavien prosessorien suunnittelumenetelmät, optinen tiedonsiirto ja molekyylielektroniikka sekä fotoniikka.
Mikroelektroniikan materiaalit ja prosessit -klusterissa on pakkaus- ja integrointiprosesseihin sekä materiaali- ja tuotantoprosesseihin kohdistuvia aiheita kuten System-on-Chip- ja MEMS-rakenteet.
Älykkäät järjestelmät ja niiden valmistus -klusterissa on tällä hetkellä moduulien, matkapuhelin- ja tukiasemarakenteiden, antureiden, lähettimien, vastaanottimien, läsnä-älyjärjestelmien (UBI), MEMS-piirien ja teholähteiden suunnittelu- sekä kehitysprojekteja.
Työkalut-klusterissa on tällä hetkellä mallinnus- ja simulointityökalujen ja -menetelmien, testattavuden sekä luotettavuuden kehittämiseen ja ympäristötekijöiden huomioimiseen liittyviä projekteja.
- Teknologiaklusterit antavat ELMOn johtoryhmälle mahdollisuuden ohjelman strategiseen suuntaukseen. Tämä tarkoittaa, että ohjelmaan etsitään ja valitaan niitä projekteja, joita pitkän tähtäyksen strategia kaipaa. Esimerkiksi syksyn 2002 tutkimushaussa ohjelmaan etsittiin projekteja, jotka liittyvät MEMS-piirien suunnitteluun, kehitykseen ja valmistusmenetelmiin. Tämä teknologia-alue periytyy vuoden lopussa päättyvästä Presto-ohjelmasta, jossa MEMSiin liittyviä projekteja on ollut lähes 30, Elmon ohjelmavastaava Oiva Knuuttila esittää.
Yhteistyöllä tietämys leviää
Knuuttilan mukaan klusteroinnilla tähdätään siihen, että ohjelmaan valittujen projektien keskinäinen yhteistyö tehostuu. Tavoitteena on tuottaa lisäarvoa ja synergiaa tutkimuslaitoksille, korkeakouluille, yliopistoille ja yrityksille, monipuolistaa ja konkretisoida niiden välistä yhteistyötä ja tietämyksen levittämistä sekä ohjata osaamisen ja koulutuksen suuntausta.
- Kaikilla projekteilla on mahdollisuus tehdä keskenään yhteistyötä. Olemme lähteneet asiakaslähtöisestä ajattelusta ja pyytäneet projekteja itse arvioimaan, kenen kanssa ne saisivat parhaat konkreettiset tulokset. Kenttätyön aikana on myös havaittu, että poikkitieteellisyys klusterien välillä on ollut kiinnostavaa. Esimerkiksi tutkimuslaitokset haluavat uusia teollisuuspartnereita ja yritykset uusinta materiaalien tutkimustietoa, Knuuttila kertoo.
Klusterointi tuottaa suomalaiselle elektroniikka-alan koulutukselle, tutkimukselle ja yritystoiminnalle tietoa teknologian kehityksestä. Ohjelma toteuttaa työpajoja ja seminaareja, joissa projektit esittäytyvät ja kertovat aikaansaannoksistaan.
Lisätietoja Elmon klustereista ja tapahtumista on osoitteessa www.tekes.fi/ohjelmat/ELMO Kotisivulla voi lisäksi liittyä sähköpostilistalle ja saada ajankohtaista tietoa myös sähköisen uutiskirjeen välityksellä.
NETS-aiheryhmissä miniklustereita
Tekesin Tulevaisuuden verkot - NETS -teknologiaohjelman ohjelmapäällikkö Anssi Kujalan mukaan ohjelman tarkoitus on synnyttää toiminnallista lisäarvoa osallistuville yrityksille ja tutkimusyksiköille. Yksi selvä lisäarvo syntyy siitä, että samaa teknologia-aluetta hyödyntävät osallistujat verkottuvat ja muodostavat aihealueiden sisälle miniklustereita.
- Tällainen osapuolten aidoista tarpeista lähtevä verkottuminen helpottaa asiakas-, teknologia- ja liiketoimintatiedon vaihtamista, yhteisten kehitysnäkemysten luomista sekä parantaa mahdollisuuksia hyödyntää projektien tuloksia sekä synnyttää uutta, synergistä liiketoimintaa, Kujala listaa aiheryhmien tuomia etuja.
Ohjelman johtoryhmälle aiheryhmätyöskentely antaa mahdollisuuden vuorovaikutteiseen kommunikaatioon ja aiheryhmien kautta yhteyden ohjelman projekteihin ja siten tilaisuuden tarttua ajankohtaisiin ongelmiin ja tarpeisiin.
- Tieto kulkee kumpaankin suuntaan, Kujala muistuttaa. - Aiheryhmät voivat käytännöllisistä lähtökohdista laatia ja tarkentaa ryhmänsä visiota sekä ottaa kantaa ohjelman tavoitteiden toteutumiseen.
NETS-ohjelman suunnittelussa aiheryhmätyöskentely on otettu osaksi ohjelman hallinnointia ja sille on annettu merkittävä rooli: Aiheryhmät ovat keskeinen osa ohjelman rakennetta ja niitä on perustettu ohjelman keskeisille osa-alueille.
Ryhmiä koossa kahdeksan
Nykyinen NETSin aiheryhmätyöskentely aloitettiin tammikuisessa työpajassa kolmen painopistealueen pohjalta. Lisäksi kansainvälistymiseen paneutuva neljäs ryhmä kokoontui ja sopi toiminnan jatkamisesta.
Toimivia ryhmiä on tällä hetkellä 8 kappaletta. Pääaiheryhmään Langattomat järjestelmät kuuluu kolme alaryhmää: Verkkojen välinen yhteistoiminta, Palveluteknologiaevoluutio sekä Radiokanava- ja ilmarajapintateknologiat. Toinen pääaiheryhmä on Laajakaistaiset pakettiverkot.
Kolmanteen pääaiheryhmään Palvelut ja sovellukset kuuluu tällä hetkellä kolme alaryhmää: Uudet sovellukset ja konseptit, Regulaatio- ja tietoyhteiskuntakehitys sekä Agenttiteknologia. Neljäs pääaiheryhmä on Kansainvälistyminen.
Kullakin ryhmällä on kolme avainhenkilöä; puheenjohtaja, joka pääsääntöisesti on yritysedustaja, tutkimusasioista vastaava johtaja ja Tekesin edustaja, joka toimii ryhmän sihteerinä.
Toiminta tukee sekä osallistujien että koko ohjelman tarpeita. Ryhmien toiminta perustuu ohjelmaprojektien ja osallistujien tarpeisiin, mutta sen tulee olla samalla osa ohjelmaa ja tukea ohjelman tavoitteiden saavuttamista.
Kolme päätehtävää
Aiheryhmien tehtävänä on varmistaa ohjelmalle asetettujen tavoitteiden ja ohjelmaan valittujen projektien toteutuksen yhdenmukaisuus. Tähän päästään Kujalan mukaan ylläpitämällä priorisoitua listaa kehitystavoitteista ja arvioimalla heikkoudet sekä vahvuudet teknologiakartan muotoon. Tähän kuuluu myös aihealueen vision laadinta ja ylläpito sekä tietoliikenteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden selvittäminen. Projektien seuranta ja tuloksista tiedottaminen johtoryhmälle kuuluvat myös ryhmän tehtäviin.
Toinen aiheryhmien tärkeä tehtävä on muodostaa yhteyslinkkejä eri projektien välille niin, että saavutetaan synergiaetuja. Tämä voi tapahtua järjestämällä seminaareja, työpajoja ja tapaamisia. Teknologian ja markkinoiden muutosten arviointi sekä julkaisujen ja raporttien tuottaminen on myös hoidettava.
Ryhmä toimii myös teknisten asiantuntijoiden ja bisnesvastuullisten kokoavana foorumina sekä verkottaa yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Sillä on myös velvollisuus tiedottaa aiheeseen liittyvien muiden foorumien ja tapahtumien toiminnasta.
-Ryhmien toiminta on ollut varsin aktiivista, Kujala toteaa. -Kukin ryhmä on suunnitellut omaa toimintaansa omista lähtökohdistaan ottaen huomioon ohjelman tavoitteet. Kaikki ryhmät ovat valmistelleet omaa seminaariaan. Kaksi seminaaria on jo pidetty; kansainvälistymisryhmä ja verkkojen välinen yhteistoiminta -ryhmä pitivät seminaarinsa syyskuussa, Kujala kertoo.
Tulevista seminaareista ja muusta ohjelman toiminnasta ilmoitetaan NETSin kotisivulla www.tekes.fi/ohjelmat/NETS. Ilmoittautumalla sähköpostilistalle pääsee mukaan myös NETTIS-uutiskirjeen jakelulistalle.
Telectronics II rahoittaa tietoliikenteen perustutkimusta
Suomen Akatemian Telectronics-tutkimusohjelman kakkosvaihe käynnistettiin pari vuotta sitten 10 miljoonan markan budjetilla. Tuolloin osoitettiin saman verran varoja myös tutkimusohjelman kansainväliseen yhteistyöosaan eli osallistumiseen Tekesin EXSITE-teknologiaohjelmaan.
Pääasiassa perustutkimukseen keskittyvä Telectronics II -ohjelma pyrkii lisäämään tietämystä erityisesti laajakaistaiselle tiedonsiirrolle keskeisissä teknologioissa sekä tuottamaan uutta tietoa sen soveltamiselle yleiseen käyttöön.
Ohjelma pyrkii keskittymään niihin aiheisiin, jotka ovat edeltävissä ohjelmissa joko jääneet vaille riittävää tutkimusta tai joiden oletetaan muodostuvan teknologisen kehityksen ja laajamittaisen käytön pullonkauloiksi.Tällaisia ovat esimerkiksi tietoliikenteen käyttämät RF-piirit, digitaaliset sovellusalustat, järjestelmäarkkitehtuurit, salaus- ja suojaustekniikat sekä protokollat ja access-tekniikat
Teema-alueidensa osalta ohjelmalla on myös rajapintoja Elektroniikan materiaalit ja mikrosysteemit -ohjelmaan sekä Materiaali- ja rakennetutkimuksen ohjelmaan.
Telectronics II -tutkimusohjelma kestää kahdesta kolmeen vuotta. Hakemuksilta edellytetään korkeatasoista tieteellistä sisältöä, tutkimusohjelman tavoitteiden täyttymistä, innovatiivisuutta sekä tulosten sovelluskelpoisuutta.
Lisäksi EXSITE-ohjelmassa edellytetään ruotsalaista yhteistyökumppania, joka hakee rahoituksensa Ruotsista NUTEKin hakumenettelyä käyttäen.
Hakemusten lisäansioina pidetään hyviä kansainvälisiä yhteyksiä sekä moni- ja laaja-alaisuutta, joka usein toteutuu tutkimuskonsortioiden kautta. Myös verkostoitumisen kautta saavutettava lisäarvo on tärkeää.
Hakemusten käsittelyssä arvostetaan lisäksi selkeää suunnitelmaa jatko-opiskelijoiden ohjausjärjestelyistä. Tutkimusryhmien olisi myös suotavaa olla kokoonpanoltaan monipuolisia käsittäen sekä varttuneita tutkijoita, vastaväitelleitä tohtoreita että jatko-opiskelijoita.
Vaikka teknologiaohjelmien julkinen rahoitus on ollut viime vuosina kireällä, Suomi on edelleen t&k-panostuksen kärkimaita maailmassa. Meillä ymmärretään, että kysymyksessä on investointi tulevaisuuteen eikä vain kuluerä.
Suomi käytti tutkimus- ja kehittämistoimintaan viime vuonna lähes viisi miljardia euroa (lähes 30 mrd mk). T&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta kohosi viime vuonna 3,65 prosenttiin, joka on kansainvälisesti ottaen varsin korkea arvo. Vuonna 2000 lukema oli pari kymmenystä alempi eli 3,4 prosenttia.
T&k-menojen bkt-osuus on noussut yli puolitoistakertaiseksi vuosien 1991-2001 välillä. Samalla nousimme OECD-maiden kärkiluokkaan.
Rahamäärissä Suomen t&k-menot ovat silti kovin pienet suuriin OECD-maihin verrattuna. Maan osuus OECD-maiden yhteenlasketuista t&k-menoista eli 557,7 miljardista dollarista oli vain noin 0,7 prosenttia vuonna 1999.
Julkisen sektorin osuus t&k-menoista on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana; se on laskenut 20,9 prosentista vuonna 1991 viime vuoden 10,4 prosenttiin. Viime vuonna tarkoitukseen käytettiin 515,3 miljoonaa euroa.
Julkisen rahan osuus yritysten t&k-menoista on meillä matalasta päästä verrattuna muihin OECD-maihin. Vastaavasti yritysten osuus on melko korkea muihin maihin verrattuna.
Kasvua eniten elektroniikassa
Yritysten t&k-menot kasvoivat 1990-luvun alusta lähtien lähes yksinomaan sähköteknisen teollisuuden yrityksissä. Näiden t&k-menot olivat vuonna 2000 miltei kuusinkertaiset verrattuna vuoteen 1991. Muilla teollisuuden aloilla menot 1,3-kertaistuivat.
Sähköteknisen teollisuuden t&k-menot olivat vuonna 2000 runsaat 1,7 miljardia euroa, mikä oli yli puolet (55 %) kaikkien yritysten t&k-menoista.
Tutkimus- ja kehitysmenot keskittyvät sinne, missä on paljon ihmisiä, yrityksiä ja teollisuutta. Miltei 70 prosenttia Suomen tutkimus- ja kehitysmenoista käytetään Helsingin, Tampereen ja Oulun seutukunnissa.
Kaikkiaan t&k-henkilöstöä oli Suomessa 68 813 henkilöä vuonna 2000. Heistä 38 169 henkilöä työskenteli yrityksissä, 20 548 korkeakouluissa ja 10 096 julkisella sektorilla.
Teollisuuden toimialoista sähköteknisellä teollisuudella oli selvästi eniten t&k-henkilöstöä palkkalistoillaan (14 757 henkilöä), samoin tutkimustyövuosien määrä oli suurin vuonna 2000.
ELMO
Elektroniikan miniatyrisointi 2002-2005 -teknologiaohjelmassa rakennetaan laaja-alaisesti elektroniikan ydinosaamisen osaamispohjaa tuleville vuosille. ELMO-ohjelman keskeiset kehityssuunnat ovat miniatyrisointi, integrointi ja kustannustehokkuus.
Tavoitteina on myös vahvistaa ja luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle, rohkaista pitkäaikaiseen tutkimukseen ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen sekä kannustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä uudistumaan.
Lisätietoja:
Ohjelmavastaava
Oiva Knuuttila
Tekes
Puh. 010 521 5754
Oiva.Knuuttila@tekes.fi
http://www.tekes.fi/ohjelmat/ELMO
NETS
Tulevaisuuden verkot 2001 - 2005 -teknologiaohjelmalla pyritään vahvistamaan suomalaisen tietoliikennealan asemaa langattomien järjestelmien ja laajakaistaisten pakettiverkkojen kehittäjänä. NETS-ohjelma myös vauhdittaa uusien verkkojen hyödyntämistä rahoittamalla niihin liittyvien palvelu- ja sovelluskonseptien kehitystyötä.
Tavoitteena on liiketoiminta, joka on kansainvälistä huippua. Ohjelman painopistealueita ovat tulevaisuuden langattomien järjestelmien arkkitehtuurit ja toteutusteknologiat, laajakaistaisten pakettiverkkojen teknologiat sekä uudet verkkoja hyödyntävät palvelu- ja sovellutuskonseptit.
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö
Anssi Kujala
EPStar Ltd.
Puh. 050 564 6876
anssi.kujala@epstar.fi
Teknologia-asiantuntija
Erkki Hietanen
Tekes
Puh. 010 521 5865
Erkki.Hietanen@tekes.fi
http://www.tekes.fi/ohjelmat/NETS
SPIN
Ohjelmistotuotteet 2000 - 2003 -teknologiaohjelman tehtävänä on synnyttää ohjelmistoalalle uutta kansainvälistä ja tuotelähtöistä liiketoimintaa. SPIN-ohjelmaan toivotaan osallistujia ohjelmistoyritysten lisäksi alan sidosryhmistä sekä alalle palveluita tarjoavista yrityksistä ja toimijoista.
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö
Irmeli Lamberg
Innopoli Oy
Puh. 0400 883 822
irmeli.lamberg@innopoli.fi
Projektipäällikkö
Matti Sihto
Tekes
Puh. 050 5577 816
Matti.Sihto@tekes.fi
http://www.tekes.fi/ohjelmat/SPIN
ÄLY
Älykkäät automaatiojärjestelmät 2001 - 2004 -teknologiaohjelma keskittyy automaatioalueen uusiin teknologisiin haasteisiin ja niihin liittyvään ohjelmistotuotantoon. Ohjelman tavoitteina on tukea muutospaineissa olevan automaatioteollisuuden tutkimustarpeita, hyödyntää uusia tietoteknisiä mahdollisuuksia teollisessa tuotannossa, synnyttää yhteenliittymiä etenkin automaatioon liittyviä ohjelmistoja tuotteistavien yritysten piirissä sekä olla omalta osaltaan tukemassa verkottuneen ohjelmistotuotannon ja -kaupan teemoja.
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö
Olli Ventä
VTT Tuotteet ja tuotanto
Puh. (09) 456 6556
olli.venta@vtt.fi
Teknologia-asiantuntija
Pekka Yrjölä
Tekes
Puh. 010 521 5862
Pekka.Yrjola@tekes.fi
http://www.tekes.fi/ohjelmat/ALY
EXSITE
Langattoman tietoliikenteen järjestelmäteknologiat 2001-2003 -teknologiaohjelma kohdistuu langattoman tietoliikenteen laitteiden mikroelektroniikkaan. EXSITE-ohjelman aihealueita ovat:
- Järjestelmätasoiset suunnittelukielet SLDL
- Suoritettava määrittely
- Muodollinen määritys ja varmentaminen
- Asynkroninen suunnittelu
- Järjestelmän arkkitehtuurisuunnittelu
- Järjestelmän integrointialustat
- Estimointi, simulointi ja synteesi
Ohjelman suunnitteluun ja rahoittamiseen osallistuvat myös Vinnova (Verket för innovationsystem) ja TFR (Teknikvetenskapliga forskningsrådet).
Lisätietoja:
Teknologia-asiantuntija
Juha Tanskanen
Puh. 010 521 5860
Juha.Tanskanen@tekes.fi
http://www.tekes.fi/ohjelmat/EXSITE
Telectronics II
Suomen Akatemian Telectronics II -ohjelmalla pyritään varmistamaan maamme elektroniikan ja tietoliikenteen perustutkimuksen taso. Keskeistä on yhteistyö yliopistojen, eri tutkimuslaitosten ja yritysten välillä, tiedeyhteisön kansainväliset kontaktit sekä tutkijoiden ja tutkimusryhmien verkostoituminen asiantuntijakeskittymiksi.
Telectronics II keskittyy perustutkimukseen, mutta yhtenä keskeisenä päämääränä on myös tiedon sovelluskelpoisuus. Ohjelma pyrkii auttamaan sellaisten tutkimushankkeiden syntymistä, jotka tuovat alalle uusia tutkimusryhmiä ja edistävät sekä perus- että soveltavaa tutkimusta sisältävien tutkimusryhmäkeskittymien muodostumista.
Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja
Jukka Rantala
Nokia Research Center
puh. 09 4376 6506
jukka.i.rantala@nokia.com
Tiedesihteeri
Mirja Vihma-Kaurinkoski
puh. 09 7748 8266
mirja.vihma-kaurinkoski@aka.fi
http://www.aka.fi/
http://www.aka.fi/users/74/377.cfm