Kopioi artikkelin PDF-versio
Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa olisi tilaa ostetuille palveluille. Alan yrityksissä tarjolla olevien palvelujen tuntemus ei kuitenkaan ole kovin hyvää. Tämä kävi ilmi Tekesin ETX-ohjelmassa teetetystä kyselytutkimuksesta.
Tutkimuksessa kysyttiin peräti 1156 yritykseltä näkemyksiä tarjottavista tuote-, tuotanto- ja markkinointipalveluista. Viime huhtikuussa tehtyihin kyselyihin vastasi 105 yritystä eli vain yhdeksän prosenttia yrityksistä, mutta silti tulokset ovat suuntaa antavia.
Tutkimuksen toteutti Helsingin Kauppakorkeakoulun omistama LTT-Tutkimus Oy. Projektivastaavina olivat projektipäällikkö Anna Kotsalo-Mustonen, Krista Laine ja Heli Penttinen.
Tutkimuksessa suurimmaksi ongelmaksi selvisi se, että yritykset tuntevat heikosti palvelujen tarjontaa. Suomi on suuren tuotanto- ja kehityspalveluiden lisäksi täynnä erilaisia proto-, tuotekehitys, testaus- ja muita palveluyrityksiä.
Huipputekniikan alan palveluiden paremmalla hyödyntämisellä voitaisiin kompensoida osaltaan oman koulutetun henkilöstön pulaa. Ostavat yritykset käyttivät tutkimuksen mukaan palvelujen ostoon keskimäärin viisi miljoonaa markkaa vuodessa.
Koska vastausprosentti jäi tutkimuksessa vain yhdeksään, jouduttiin moni mielenkiintoinen kysymys pudottamaan pois. Tutkimusryhmä totesikin, että selvityksessä raapaistiin vain toiminnan pintaa.
Silti vastauksista selviää, että monissa tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosesseihin liittyvissä toiminnoissa on tarvetta ostaa lisää palveluja. Tosin palveluja tarjoavien ja ostavien yritysten käsitykset erilaisten töiden merkityksestä menivät osin ristiin. Molemmat pitivät projektinhallintaa, ohjelmistosuunnittelua ja viranomaishyväksynnän hankkimista tärkeänä, mutta esimerkiksi protojen valmistus ei houkuttanut palvelun myyjiä, kun taas ostajat mielellään työntäisivät sen alihankkijoille.
Tuotantoprosessin osalta yritykset olisivat valmiita ostamaan merkittävästi nykyistä enemmän alihankintaan sekä elektroniikkakomponenttien hankintaan, huolintaan ja varastointiin liittyviä palveluja. Markkinointiprosessin osalta ostopotentiaalia on sähkö- ja elektroniikkayritysten markkinointiviestintään, markkinakuvan ylläpitoon, asiakaspalautteen hankintaan ja Internetin sisältötuotantoon liittyvissä palveluissa.
Palvelujen ostohalukkuus on tullut alan yrityksissä esille myös aiemmin. Esimerkiksi viime elokuussa päättyneessä Tekesin "Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset" -ohjelman loppuseminaarissa peräänkuulutettiin ohjelmistopalvelujen kehittämistä.
Monen näkemyksen mukaan ohjelmistojen uudelleenkäyttöä yritysten välillä voitaisiin tehostaa kehittämällä standardirajapintoihin ja -tekniikoihin esimerkiksi OPC ja XML pohjautuvia ohjelmistokomponentteja.
Tutkimusjulkaisua "Sähkö- ja elektroniikka-alan palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta" , teknologiakatsaus 94/2000 voi tilata Tekesistä http://www.tekes.fi/Julkaisut tai faksilla (010) 521 5907. Lisäksi elektroniikkateollisuuden palveluita on listattu tässä Elektroniikan Suunnittelu-numerossa. Myös Prosessorin numerossa 3/2000 on listattu elektroniikkateollisuuden tuotantopalveluita ja suunnittelua tarjoavia tahoja.
Julkaisu löytyy myös acrobat-tiedostona Internetistä osoittesta http://www.tekes.fi/julkaisut/sahko.pdf.
Paikannuspalvelut tulevat kovaa vauhtia matkapuhelimiin. Helsinkiläinen Fastrax on esitellyt oman GPS-moduulinsa, jonka avulla kännyköissä voidaan toteuttaa pienellä sähköllä toimiva satelliittipaikannus.
Fastrax ilmoitti lokakuussa uudesta pääomarahoituksesta, jonka avulla se on käynnistämässä tuotantoa pienikokoisessa ja vähävirtaisessa iTrax-GPS-moduulissaan. iTrax02 on postimerkin kokoinen, 25x25x4-millinen kahden sirun 12-kanavainen GPS-vastaanotinmoduuli, jonka piisuunnittelusta on vastannut tamperelainen VLSI Solution. Referenssi-, antenni-, RF-suunnittelu sekä sulautetun ohjelmiston suunnittelu on Fastraxin omaa käsialaa. GPS-algoritmit ovat myös omaa tuotantoa ja niitä kehitetään koko ajan eri sovelluksia varten, sanoo Fastraxin toimitusjohtaja Kim Kaisti.
Kim Kaistin mukaan oleellista iTrax-moduulissa on pieni tehonkulutus. Täydellä hyödyllä moduuli kuluttaa tehoa sata milliwattia ja ohjelmistoalgoritmeilla tehonkulutusta saadaan tarpeen mukaan selvästi pienemmäksi.
Kaistin mukaan GPS-moduulin kehittäminen on ollut pitkä tutkimus- ja kehitysprojekti, joka alkoi jo vuonna 1997. Tuolloin nykyiset Fastraxin suunnittelijaa olivat vielä Vaisalan palveluksessa.
Ensimmäiset projektin yhteydessä kehitetyt radiot olivat erilliskomponentteja ja ensimmäiset kantataajuuspiirit olivat FPGA:lla toteutettuja: ASIC-lohkoja arvioitiin osana isompia kokonaisuuksia.
Yhdessä vaiheessa projektia kaikki GPS-korrelaattoriosat olivat yhdellä sirulla ja prosessori toisella. Vasta viimeisessä vaiheessa kaikki osat integroitiin yhdelle sirulle.
Projektissa ratkaisun eri lohkoja on verifioitu erillään. Kaistin mukaan FPGA-piireissä ei vuonna 1997 riittänyt edes nopeus, jotta suunnittelu olisi kääntynyt halutulla kellotaajuudella.
Fastraxin suunnittelijoiden tausta on Vaisalassa, missä koodikorreloivia GPS-algoritmejä ryhdyttiin kehittämään jo vuonna 1997. Fastrax perustettiin vuonna 1999, kun haluttiin ryhtyä kehittämään geneeristä GPS-teknologiaa.
Yhteistyö tamperelaisen VLSI Solutionin kanssa on jo Vaisalan aikojen perua ja sitä on nyt jatkettu iTrax-moduulin piirisuunnittelussa.
Suurimmaksi haasteeksi GPS-moduulin kehityksessä Kim Kaisti näkee ennen kaikkea tehonkulutuksen pienentämisen sekä järjestelmäarkkitehtuurin optimoimisen. Myös sulautetun ohjelmiston kehitys on ollut vaativa projekti.
Jos paikannus otetaan vaikkapa joka viides sekunti, niin moduulin tehonkulutus pienenee noin kymmenesosaan täydestä sadan milliwatin tehosta.
Tällä hetkellä ITrax-moduulin tuotantoa ollaan käynnistämässä sarjoissa. Valmistuksesta vastaa kotimainen sopimusvalmistaja. Fastrax tarjoaa asiakkailleen kehityspaketteja marraskuusta lähtien. Kim Kaistin mukaan ensimmäiset ITrax-moduulille pohjautuvat tuotteet tulevat markkinoille ensi vuoden aikana.
Maailmalta löytyy Fastraxille useita kilpailijoita, sillä mobiilipaikannukselle povataan valtavia markkinoita lähivuosina. Yksi uusista yrittäjistä on Infineon, joka on ensimmäisenä toteuttanut Trimblen FirstGPS-arkkitehtuurille pohjautuvan kaksipalaisen ratkaisun.
Infineonin FirstGPS-toteutuksessa kantataajuus-ASIC on kooltaan 9,7x6,4-millinen ja koteloitu 28-nastaiseen TSSOP-koteloon. Tehonkulutus piirillä on alle kahdeksan milliwattia. 24-nastaiseen TSSOP-koteloon pakattu 12-kanavainen RF-piiri on kooltaan 7,9x6,4 millimetriä ja kuluttaa tehoa alle 20 milliwattia.
Lucentin tytäryhtiö SyChip sanoo puolestaan paikannusmoduulinsa olevan markkinoiden pienimmän. Chip scale -koteloitu GPS2020-moduuli on kooltaan vain 11 x 14 millimetriä.
GPS2020 perustuu SiRF Technologyn SiRF Star II -arkkitehtuuriin. Näytemoduuleita SyChip on lupaillut laitevalmistajille vielä tämän vuoden aikana.
Eurekan alaisissa mikroelektroniikan tutkimusohjelmissa on tutkittu myös IP:n uudelleenkäyttöä. MEDEAn Euripides-ohjelmassa suunnittelua saatiin jopa 510 kertaa tehokkaammaksi IP:n uudelleenkäytön avulla.
MEDEAn arvion mukaan kuuden miljoonan transistorin digitaalipiirin toteutus maksaa tänä päivänä noin sata miljoonaa euroa eli lähes kuusisataa miljoonaa markkaa. Jos mikroelektroniikan kehitys jatkuu nykyisenlaisena, ollaan vuonna 2005 tilanteessa, jossa 300400 miljoonan transistorin piiritoteutus maksaa jopa 68 miljardia euroa eli lähes 50 miljardia markkaa.
Selvää on, ettei noin kalliisiin kehitysprojekteihin ole kenelläkään varaa. Ainoa keino pienentää kustannuksia on käyttää tehokkaasti hyödyksi aiemmin kehitettyjä toiminnallisia IP-lohkoja. Tätä silmällä pitäen käynnistettiin Euripides-ohjelma tammikuussa 1997. Mukana ohjelmassa oli CAD- ja EDA-yrityksiä sekä mikroelektroniikan tutkimuslaitoksia. Ohjelmassa kehitettiin IP-uusiokäyttöä erityisesti tietoliikenteen, multimediasovellusten ja autoteollisuuden siruratkaisuissa.
Ohjelmassa kehitetyt suunnittelun työkalut ovat pian tulossa kaupallisesti tarjolle. Ohjelmassa kokeiltiin myös menestyksellä IP-lohkojen vaihtoa yritysten välillä.
Yksi merkittävimpiä Euripides-ohjelman saavutuksia oli Siemensin kehittämä CVE-validiointiympäristö (Circuit Validation Environment). Siinä IP-kuvaukset voidaan kääntää VHDL:n ja Verilogin eli kahden yleisimmän laitekuvauskielen välillä. CVE-ympäristöä ollaan jo ottamassa käyttöön esimerkiksi modeemipiirien toteutuksissa.
Philips Semiconductor panostaa vahvasti ympäristöystävälliseen mikropiirien tuotantoon. Yhtiö on esitellyt vihreät muovikotelot, joilla se korvaa perinteiset harmaat ja mustat kotelotyypit.
Kaikki Philipsin LQFP- ja TQFP-kotelot ovat jatkossa vihreitä. Vähitellen muutkin kotelotyypit muutetaan vihertäviksi, sillä yhtiössä on hyväksytty periaateohjelma, jonka mukaan 75 prosenttia kaikista tuotteista tullaan valmistamaan ekologisesti kestävin menetelmin vuoteen 2002 mennessä.
Värin lisäksi Philipsin uutuuskotelot ovat oikeastikin ympäristöystävällisiä. Uusissa koteloissa ei ole käytetty bromipohjaisia seoksia, joten ne kestävät paremmin korkeita lämpötiloja. Tämä puolestaan vähentää korroosiota piireissä ja kasvattaa piirien käyttöikää.
Tuoreimpien tutkimusten mukaan ympäristötekijöihin panostavat puolijohdeyritykset saavat panostuksistaan myös rahallista hyötyä. Esimerkiksi Innovest Strategic Value Advisors -tutkimuslaitoksen mukaan ST Microelectronics sijoitti vuosina 199798 kaksikolme prosenttia liikevaihdostaan ympäristöohjelmaansa. Samalla yhtiö nousi maailman kymmenen suurimman puolijohdeyrityksen joukkoon.
Toinen hyvä esimerkki on National Semiconductor, joka pienensi kasvihuoneilmiötä vauhdittavien PFC-yhdisteiden käyttöä tuotannossaan peräti 84 prosenttia vuosina 198795. Ympäristöpanostuksista huolimatta yhtiön liikevaihto kaksinkertaistui samana aikana.
Yksittäisen teholähteen toimintaa ohjataan tulevaisuudessa digitaalisesti asiakaskohtaisten piiriratkaisujen avulla, arvioi Eforen teholähdepäivillä yrityksen tutkimuspäällikkö Jyri Pennanen. Efore tutkii aluetta Tekesin ETX-projektissa yhdessä muiden tehoelektroniikkayritysten kanssa.
Pienivolyymisissä erillis- ja järjestelmäteholähteissä nykyiset asiakaskohtaiset piiriratkaisut eivät ole olleet käyttökelpoisia, mutta pian uusimmissa FPGA-piiriratkaisuissa voi tietty osa olla kiinteästi ohjelmoitua ja osa tuotekohtaisesti viritettävää logiikkaa.
Digitaaliohjaukselle on tulevaisuudessa entistä enemmän tarvetta, varsinkin kun samaan aikaan teholaitteiden tehotiheyttä pyritään nostamaan. Lisäksi käyttöjännitteet ovat laskussa volttiin tai allekin.
Tulevissa teholähteissä voidaankin käyttää laajalti uudenlaisia ratkaisuja aina monisirumoduuleista DCB:hen tai alumiinipohjaisiin IMS-piirilevyihin, jota Efore itse aikoo ottaa käyttöön. IMS-levyissä jäähdytys hoituu tasaisemmin, eikä piirikortille synny suuria lämpöpisteitä
Järjestelmäsirut tulevat jatkossa koostumaan yhä useammin uudelleenkäytettävistä IP-lohkoista. Kalifornialainen Sonics haluaa tuoda mikroverkko-konseptinsa lohkojen välisten liitäntöjen ratkaisuksi.
Sonicsin µnetwork on IP-lohko, jonka avulla järjestelmäsirujen toiminnalliset lohkot voidaan liittää toisiinsa joustavasti. µnetwork poistaa perinteisten suoritinväylien aiheuttamat ongelmat SoC-piireissä, sanovat Sonicsin Philippe Decamp ja Drew Wingard.
µnetwork on lisensoitava IP, jonka avulla hallitaan datansiirtoa, ohjausta ja testausta järjestelmäsirun eri osien välillä. Patentoitu tekniikka siirtää dataa IP-lohkojen välillä 128-bittisenä 250 megahertsin kellotaajuudella. Kaistanleveys on tällöin jopa neljä gigatavua sekunnissa. Tekniikka sopii Sonicsin mukaan erityisen hyvin tietoliikenteen moniprosessoripiireihin, joissa yhdistetään esimerkiksi mikroprosessori, DSP-ydin, MPEG-suoritin ja jaettuja muistiresursseja.
Sonicsin teknisen johtajan Drew Wingardin mukaan µnetwork-konseptin perusideana on erottaa toisistaan IP-lohkojen toiminnallisuus ja niiden välinen liikenne. µnetwork on joustava tekniikka, jolla taataan nopeat, saumattomat yhteydet eri lohkojen välillä, oli kyse sitten hitaasta 8-bittisestä UART-väylästä tai nopeasta 64-bittisestä DMA-ohjaimesta.
Sonicsin Euroopan-johtajan Philippe Decampin mukaan µnetwork-konseptissa on kyse uudenlaisesta ajattelutavasta SoC-suunnittelussa. Jäykistä, ennalta määrätyistä rakenteista siirrytään kohti avoimia ratkaisuja. Decampin mukaan tämä kehitys on jo lähtenyt liikkeelle ja todellinen muutos tapahtuu järjestelmäsirujen toimittajilla seuraavan vuoden aikana.
µnetwork kilpailee esimerkiksi VSIA-allianssin kehittelyjä vastaan ja Wingard ja Decamp myöntävätkin, että menestys vaatii suuria asiakkaita tietoliikennealalta. Yhteistyötä onkin tehty jo esimerkiksi Fujitsun ja NEC:n kanssa reititinpiirien suunnittelussa. Vastikään Sonics ilmoitti Broadcomin valinneen µnetworkin tulevien HomePNA-verkkojen SoC-ratkaisuihin.
Suomessa Sonicsia kiinnostaa luonnollisesti Nokia ja ennen kaikkea tulevat 3G-kännykät. Vielä ei tiedetä, millaisia toimintoja tuleviin älykännyköihin tuodaan, mutta µnetworkin joustavuus ja avoimuus mahdollistavat erityyppisten SoC-piirien toteuttamisen erityyppisiin päätelaiteratkaisuihin.
Televerkkojen mittaus- ja testaustuote ei toimi ilman elektroniikkaa. Tuotteen suunnittelussa voidaan kuitenkin X-Net Oy:n myyntijohtaja Pertti Paakkolanvaaran mukaan nojata avoimeen PC-teknologiaan ja keskittyä elektroniikan suunnittelussa tuotteen kannalta avainpiirteisiin.
Oululaisyrityksen NetHawk-tuotteissa avainpiirteitä ovat kannettavuus, keveys, yleiskäyttöisyys ja muotoilu. TLX-ohjelmassa kehitetystä NetHawk N3:sta saadaan näin suorituskyvyltään ja ominaisuuksiltaan erinomainen tuote, jonka elinkaari on monikäyttöisyyden vuoksi pitempi.
X-Net Oy on vuonna 1990 perustettu yritys, joka valmistaa NetHawk-tuotemerkillä mittaus- ja testaustuotteita televerkkojen laitevalmistajille. Yrityksen perusidea on alusta asti ollut Paakkolanvaaran mukaan sama: Hyödynnetään PC-mikrojen elektroniikkaa, tehdään liitäntäkortti kulloinkin tarjolla olevaan laajennusväylään ja varioidaan tuote ohjelmistojen avulla.
Keskittymällä suunnittelussa televerkkojen fyysisiin standardeihin NetHawk on saavuttanut Paakkolanvaaran mukaan sekä teknisten ominaisuuksien että muotoilun osalta johtavan aseman. PC-perusteisen tuoterakenteen avulla NetHawk Oy pystyy nopeasti sopeutumaan uusiin tuotekehitysvaatimuksiin. Kustannushyötyä saavutetaan saman liitäntäkortin monipuolisella käytöllä ja pitkäikäisyydellä.
Yritys aloitti 8-bittisen ISA-väylän liitäntäkortin toteutuksella. Se ei kuitenkaan tukenut automaattista kortin tunnistusta ja asennusta. Siksi siirryttiin PCMCIA-aikaan eli PC Card -korttiväylään. Se oli 16-bittinen ja nopeudeltaan 10-megahertsinen.
PC Cardin avulla päästiin myös hyödyntämään pienikokoisia kannettavia sylimikroja. Vaikka PC Card oli selvästi nopeampi kuin nopeimmat ISA-väylätoteutukset ei se Paakkolanvaaran mukaan siltikään aina riittänyt vaativimpien teleprotokollien ja -liikenteen mittaamiseen.
X-Netissä tutkittiin kannettavuuden parantamisen lisäksi keinoja parantaa suorituskykyä. Uuden PC-kortin väyläksi valittiin PCI-väylä. Se on 32-bittinen, sen nopeus on 33 megahertsiä ja siinä on mahdollisuus käyttää automaattista konfigurointia.
Kun PCI-teknologia yhdistettiin myöhemmin PC Card -teknologiaan saatiin CardBus-väylä. Kuten PCI-väylä pöytäkoneissa myös CardBus-väylä yleistyi sylikoneissa nopeasti. Käytännössä vuodesta 1998 alkaen kaikki sylikoneet on varustettu CardBus-väylällä. NetHawk-tuotteille se tarkoittaa Paakkolanvaaran mukaan erinomaista suorituskykyä myös kannettavissa sovelluksissa.
Käytännössä NetHawkiin sisältyy liitäntäkortti, ohjelmisto, kaapelit ja käsikirja. X-Net Oy näkee itsensä Paakkolanvaaran mukaan enemmän ohjelmistotalona. HW-suunnittelun kannalta tärkein osaamisemme on HW-läheisen ohjelmiston kehittämisessä, hän sanoo.
Kaikkien NetHawk-korttien yhteinen piirre on liitäntäkortin käyttäminen ohjelmistolisenssin suojaamiseen. Käynnistyessään ohjelmisto varmistuu lisenssin oikeudellisuudesta lukemalla salainen tunniste kortilta. Kortin monipuolisuus mahdollistaa saman kortin käytön kaikkien NetHawk-tuotteiden kanssa. Hyödyt ovat selvät: Suuremmat volyymit, vähemmän kortteja, vähemmän testausta.
Hyvä esimerkki on NetHawk NAP -kortti, jonka ominaisuudet perustuvat Paakkolanvaaran mukaan juuri oikein valittuihin kaupallisiin piireihin mutta erityisesti onnistuneeseen työnjakoon kaupallisten ja itse toteutettujen piirien välillä. Sovelluskohtaiset ominaisuudet on toteutettu asiakaskohtaisella piiriteknologialla kun taas globaalisti käytössä olevat ominaisuudet saadaan tuotteeseen edullisimmin kaupallisten ratkaisujen avulla.
Agilent Technologies on julkistanut langattoman tietoliikenteen Agilent 8960 -testauslaitesarjaan tarkoitetun GPRS Mobile Test -sovelluksen. Kyseessä on matkaviestinten massavalmistajien tarpeisiin suunniteltu testausratkaisu.
General Packet Radio Service -standardi on matkaviestintekniikan vastaus langattomiin Internet-palveluihin kohdistuneeseen kysyntään. GPRS nopeuttaa langattomien GSM-verkkojen datasiirtoa ja muodostaa kehityspolun kohti kolmannen sukupolven langatonta viestintää.
Agilentin yhteen laitekoteloon pakattu ratkaisu hyödyntää uudenlaisia testaustoimintatiloja kuten GPRS-puhelut mahdollistavaa ETSI-moodia, jolloin ei sovelleta GPRS-protokollaa koko laajuudessaan. Näin nopeutetaan testausta.
GPRS Mobile Test -sovellus tuottaa myös oleelliset GPRS-puhelujen käsittelytoiminnot ja GPRS-mittaukset. GPRS-testauksissa tarvittavia mittauksia ovat muun muassa uusi useamman aikavälin teho ajan funktiona -mittaus, bittivirhesuhde (BER), Agilentin kehittämä estovirhesuhde (BLER) sekä joukko tärkeitä GSM-mittauksia.
Uusi sovellusratkaisu perustuu noin vuosi sitten markkinoille tuotuun Agilent 8960 Series 10 -testausjärjestelmään. Sen etuina ovat muun muassa tehokkuus, nopea testaus, ohjelmoinnin helppous sekä tuki cdma2000-, GSM-, IS-136- ja AMPS-järjestelmille.
Intel on kertonut saaneensa valmiiksi 0,13 mikronin prosessiteknologian kehitystyön. Tiheämpi, nopeampi ja siruina vähemmän tehoa kuluttava prosessi on tulossa mikroprosessorien tuotantoon jo ensi vuoden aikana.
Intel sanoo edelleen uskovansa kuuluisaan Mooren lakiin mikroelektroniikan kehityksessä. Tutkimusryhmämme onnistuvat jatkuvasti voittamaan uusia haasteita piitekniikoiden kehittämisessä, totesi Intelin teknologiajohtaja Sunlin Chou. Viimeiset kymmenen vuotta Intel on esitellyt uuden prosessitekniikan joka toinen vuosi.
Uudessa 0,13 mikronin prosessissa transistorien porttileveys on 70 nanometriä. Toteutetut transistorit pohjautuvat ohuimpaan toistaiseksi käytettyyn ohutkalvoon. Transistorien oksidipäällyste on paksuudeltaan vain 1,5 nanometriä. Tämän ansiosta tuloksena on toistaiseksi nopeimmat transistorit, jotka toimivat entistä pienemmällä käyttöjännitteellä.
Intel aikoo esitellä uuden prosessin yksityiskohtia joulukuussa IEDM-konferenssissa (International Electron Devices Meeting) San Franciscossa. Jo nyt yhtiö arvelee, että 0,13 mikronilla tullaan kuparijohdotuksin toteuttamaan yli sadan miljoonan transistorin mikroprosessoreja, joiden kellotaajuus on useita gigahertsejä. Vertailun vuoksi todettakoon, että markkinoille ovat juuri ilmestyneet ensimmäiset yli gigahertsin suorittimet ja Intelin tuleva Pentium 4 -suoritin on tulossa markkinoille 1,5 gigahertsin kellotaajuusversiona.
Intelin mukaan siirtyminen nykyisestä 0,18 mikronin prosessista 0,13 mikroniin kasvattaa mikroprosessorien nopeutta jopa 65 prosenttia. Samalla tulevien piiritoteutusten käyttöjännite putoaa 1,3 volttiin tai sen alle eli noin viidenneksen nykytoteutuksia pienemmäksi.
Uuden prosessin kehitystyötä Intel on keskittynyt erityisesti SRAM-solujen koon pienentämiseen. Yhtiön jo 0,13 mikronin prosessilla toteuttamat SRAM-solut ovatkin noin 2,3 kertaa nyky-SRAM-soluja pienemmät. 18 megabitin testi-SRAMit ovat päässeet 1,6 gigahertsin kellotaajuuteen. Uudella prosessilla on jo myös toteutettu toimivia protomikroprosessoreita.
Tuotantoon uusi prosessi on tulossa ensi vuoden aikana. Vuonna 2002 Intel kertoo aloittavansa tuotannon 0,13 mikronin prosessissa uudessa 300-millisten kiekkojen tehtaassaan.
Dallas Semiconductor on esitellyt uuden avaimenperään istutetun java-pohjaisen nappitietokonesovelluksen. Laitteessa on 200 kilotavun muisti tiedostojen tallentamiseksi ja käsittelemiseksi. Avaimenperään sopii myös esimerkiksi digitaalinen passikuva.
iButton-sovellus voi toimia sekä fyysisenä avaimena rakennuksiin että tietokoneen tiedosto- ja verkkoavaimena sekä luottoavaimena sähköisenä nimikirjoituksena Internetiä varten. Teräkseen pakattu 16-millinen iButton on pieni javakone, johon voidaan tallentaa satoja käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Kaikki henkilökohtaiset asiakirjat on varmennettu kryptografisesti.
Dallas Semiconductor uskoo napin olevan tarpeeksi luotettava henkilökohtaiseksi digitaaliseksi tunnukseksi. iButton voidaan kuljettaa vaikka avaimenperänä eli se kulkee aina mukana.
iButtoniin voidaan ladata useampia java-appletteja. Nappitietokoneen toisessa päässä on suojattu USB-liitin tietokoneyhteyttä varten.
Sunin Java Card 2 -alustalla operoivaan iButtoniin ollaan kehittämässä myös webbipohjaista sovellusta tietojen päivittämiseksi Internetin kautta. Älynapin palomuuri suojaa yksityisiin avaimiin kohdistuvia luvattomia luku- ja kirjoitusyrityksiä vastaan niin että avain pyyhkiytyy pois sen varastamisen tai muuntamisen ehkäisemiseksi.
Dallas Semiconductorin iButton on tuotteistettu myös Suomessa. Kangasalalainen Elcoplast Oy esitteli Oulun Teollisuuselektroniikka-tapahtumassa lokakuussa älynappiin pohjautuvaa tiedonkeruujärjestelmää.
Elcoplastin sovelluksessa nappiloggerin tiedot voidaan suomenkielisen ohjelmiston avulla muuttaa taulukoiksi ja graafisiksi kuvaajiksi. Ohjelmiston avulla voi tulostaa raportteja tai siirtää tietoja toisiin sovelluksiin muokattavaksi. Älynapin lukulaite liitetään tietokoneen sarjaporttiin.
Myös Noretron Oy on tuonut Hiokilta iButton-tekniikkaan perustuvan tuotteen, jota voi käyttää lämpötilojen datalokkerina.
Synopsysin kehittämästä SystemC:stä voisi hyvinkin tulla standardi järjestelmätason ohjelmointikieli. Tämä edellyttäisi kuitenkin sitä, että SystemC:stä tulisi avoin ja että sen hallinnointi tapahtuisi riippumattomasti.
Näin sanoi Mentor Graphicsin pääjohtaja Walden C. Rhines jokasyksyisessä Nokian suunnittelijoille tarkoitetussa seminaaritapahtumassa Espoon Innopolissa. Espoossa kävi tällä kertaa lähes 700 seminaarivierasta. Tapahtuman yhteydessä järjestetyssä näyttelyssä tuotteitaan esitteli lähes 30 yritystä.
Mentorin pääjohtaja Walden Rhinesin mukaan Synopsysin SystemC voisi menestyä, jos kaikilla EDA-yrityksillä olisi mahdollista kilpailla kieleen perustuvien työkalujen kehittämisessä. Nythän tällaista kilpailua ei ole, moitti Rhines Nokian suunnittelijoiden tapahtumassa Espoon Innopolissa.
Toivon, että SystemC:n kehityksen suuntaviivoja muutettaisiin ja olemme tehneet tähän liittyviä esityksiäkin. Tällä hetkellä kenenkään muun EDA-yrityksen ei kannata kehittää emulaattoreita SystemC:lle, sillä Synopsysillä on kaikki kilpailuedut puolellaan. Ja kun ei ole kilpailua, ei synny hyviä työkaluja, eivätkä yritykset myöskään lähde käyttämään sellaisia työkaluja, muistutti Rhines.
SystemC:lle on olemassa useita potentiaalisia vaihtoehtoja. OVIn ajama avoin Accellera, Spec C sekä useita sovelluskohtaisia ohjelmointikieliä SDL:stä UML:ään. Lisäksi esimerkiksi Cynapps ja heidän CynLib-tuotteensa ovat paljon edellä SystemC:tä. Ja nämä ovat avoimia ympäristöjä, jatkoi Rhines.
Mentor on suurin EDA-työkalujen toimittaja tietoliikenteessä. Näin myös johtavat tietoliikenneyritykset vaikuttavat voimakkaasti yhtiön tuotekehitykseen. Rhinesin mukaan Nokia on yksi niistä yrityksistä, jotka ottavat uusia tekniikoita käyttöön hyvin aikaisessa vaiheessa. Nokia on hyvin agressiivinen uusien teknologioiden käyttöönottajana, joten heidän kanssaan on hyvä työskennellä uusia työkaluja kehitettäessä.
Innopolin tapahtuman näyttelyssä nähtiin useita mielenkiintoisia uutuuksia. Järjestelmäsirujen toimittajia paikalla oli useita. Esimerkiksi NEC esitteli ARM7-suorittimeen perustuvaa SoC-piiriään, jolle on annettu uudeksi nimeksi SOCrates. Piirillä on kahdeksan kilotavua RAM-muistia ja se tukee ulkoisia flash, SRAM- ja ROM-muisteja. Sovelluskohteet SOCrateelle löytyvät lähinnä teollisuuden ohjaussovelluksista ja tietoliikenteestä.
Hitachi demosi Innopolissa omaa MPEG4-dekoodaustaan. CIF-tasoista kuvaa purettiin demossa 5,2 ruudun sekuntivauhdilla. Hitachi työskentelee myös MPEG4-pakkauksen parissa.
VTT Elektroniikka laajentaa toimitilojaan sekä Oulussa että Espoossa. Ouluun rakennetaan ensi toukokuuhun mennessä lisätilat 75 työntekijälle. 3000 lisäneliöön tulee myös tietoliikenne-elektroniikan ja sulautettujen ohjelmistojen kehityksessä tarvittavia laboratoriotiloja. Lisäksi Oulussa laajennetaan puhdastiloja mikromoduulitekniikan tutkimustarpeisiin.
Espoossa VTT on sopinut Teknillisen korkeakoulun kanssa tutkimustilojen hankkimisesta Otaniemen mikroelektroniikkakeskuksen yhteyteen. Vuonna 2002 valmistuviin laajennustiloihin sijoittuu VTT Elektroniikan lisäksi VTT Automaation mittaustekniikan tutkimusalue sekä TKK:n elektronifysiikan, optoelektroniikan ja elektroniikan valmistustekniikan laboratoriot.
VTT Elektroniikan Oulussa sijaitsevassa Wireless Internet Laboratoriossa (WIL) on kehitetty pienikokoinen langattomasti Internetiin liittyvä mikrofoniratkaisu. Laitteisto perustuu uuden IPv6-protokollan hyväksikäyttöön ja laitteistolla toteutettuun äänenpakkauksen.
Kehitetty ohjelmisto ja elektroniikka mahtuvat lopullisessa koossaan hyvin pieneen tilaan ja langattomaan liitäntään voidaan yhdistää lähes millainen mikrofoni tahansa. Toteutuksessa mikrofoni näyttäytyy Internetissä omalla osoitteellaan ja käyttäytyy normaalin Internet-laitteen tavoin.
Nettimikrofoni on yhteensopiva WIL:ssa aiemmin kehitetyn WebChip-tekniikan kanssa, jossa WWW-palvelin toteutetaan yhdellä minikokoisella mikropiirillä. Mikrofonin avulla voidaan tulevaisuudessa toteuttaa esimerkiksi puheohjattavia käyttöliittymiä kotiverkkojen laitteisiin.
Hitec-kirjasta päivitetty versio
Keväällä julkistetusta hitec-kirjasta on tehty päivitetty painos. High Tecnhology Finland 2001 kertoo suomalaisten hitec-yritysten osaamisesta, uusista tuotteista ja innovaatioista. Kirjan ovat yhtestyössä julkaisseet Teknistieteelliset Akatemiat Facte, Tekes, Finpro ja Sitra. 208-sivuista kirjaa voi tilata Riitta´s Marketing Oy:stä sähköpostitse riitta.antinmaki@co.inet.fi, puhelimitse (09) 612 44 144 tai faksilla (09) 612 44 140. Kirjan hinta on 108 markkaa.
Tekes rahoitti 1,8 miljardilla markalla
Vuoden 2000 tammisyyskuussa Tekes rahoitti 1836 yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tutkimus- ja tuotekehitysprojektia. Tekes sijoitti projekteihin 1,8 miljardia markkaa. Rahoituksesta 1151 miljoonaa markkaa kohdistui avustuksina ja lainoina yritysten T&K-projekteihin ja 648 miljoonaa markkaa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteihin. Lähes puolet Tekesin rahoituksesta kulki teknologiaohjelmien kautta.
Elisalta kolmiulotteinen puhelinluettelo
Elisa Communications esitteli marraskuun alkupuolella Nizzassa järjestetyssä IST 2000 -tapahtumassa kolmiulotteista puhelinluettelomallia. 3D-luettelomalli pohjautuu Arcus Softwaren toteuttamaan Helsingin 3D-kaupunkimalliin. Hanke on osa kansainvälistä TRIDENT-tutkimusprojektia. Internet-pohjaisessa palvelussa käyttäjä liikkuu kolmiulotteisessa Helsingin keskustassa, jossa jokaiseen rakennukseen on sijoitettu puhelinlinkki. Linkin kautta käyttäjä saa näytölleen rakennuksessa olevien yritysten tiedot, muun muassa puhelinnumerot.
TKK:lle uusi systeemianalyysin professori
Dosentti Ahti Antero Salo on nimitetty systeemianalyysin professorin virkaan Teknilliseen korkeakouluun viiden vuoden määräajaksi 1.11.2000 alkaen. Tekniikan tohtori Ahti Salo on valmistunut diplomi-insinööriksi 1987, tekniikan lisensiaatiksi 1990 ja tekniikan tohtoriksi 1992 Teknillisessä korkeakoulussa. TKK:n systeemianalyysin dosenttina hän on työskennellyt vuodesta 1999. Salon tieteelliset julkaisut liittyvät preskriptiivisen päätösteorian, ennustemenetelmien, ryhmäpäätöksenteon tietokonetuen sekä teknologian ennakoinnin alueisiin.
Sonera panostaa ohjelmistotuotantoon
Sonera ja Rational Software panostavat ohjelmistotuotannon opetukseen yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa. Soneran aloitteesta Rational Software on tehnyt sopimuksen ohjelmistosuunnittelun prosessin, työkalujen ja kurssimateriaalin vapaasta käytöstä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun (LTKK) kanssa. Tällä sopimuksella yritykset haluavat taata valmistuville tuotekehitysinsinööreille parhaat mahdolliset työkalut ja osaamisen, joita he voivat hyödyntää työelämään siirtyessään.
Monen käyttäjän CDMA-vastaanottimesta väitös
Tampereen teknillisen korkeakoulun (TTKK) tietotekniikan osastolla tarkastettiin lokakuussa tekniikan lisensiaatti Haifeng Wangin signaalinkäsittelyn ja telekommunikaation alaan kuuluva väitöskirja "Advanced Multiuser Receiver for Coded CDMA Communications". Väitöksessään Wang esitteli monen käyttäjän vastaanottimen, jolla voidaan parantaa CDMA-järjestelmän suorituskykyä merkittävästi. Kiinasta kotoisin oleva Wang työskentelee Oulussa Nokia Mobile Phonesin palveluksessa.
Hantron MPEG4 myös ARM-alustalle
Hantron MPEG4-koodekki käännetään MIPS-ytimen lisäksi ARM-ytimelle, joka on suosituin sulautettu suoritinydin. Ennen ARM-sovelluksia koodekki sovitetaan ARM-arkkitehtuurin sisäiseen AMBA-väylään. Kolmannen sukupolven kännykkäsovelluksissa MPEG-pakkaus integroitaneen IP-lohkona suorittimeen.
Nortel lisää optoelektroniikan tutkimusta
Nortel Networks panostaa vahvasti optoelektroniikan tutkimukseen. Yhtiö aikoo investoida sata miljoonaa dollaria lähellä Lontoota New Southgatessa ja Harlowissa sijaitseviin tutkimuskeskuksiinsa. Seuraavan kolmen vuoden aikana keskusten tutkijoiden määrä tulee kasvamaan peräti 1300:lla. Tällä hetkellä New Southgatessa ja Harlowissa työskentelee 1500 suunnittelijaa, jotka kehittävät uusia komponentteja tuleviin kuituoptisiin tietoliikenneverkkoihin.
IBM ja Kymata kehittämään optisia komponentteja
IBM ja skotlantilainen Kymata kehittävät yhdessä seuraavan sukupolven optisia piirejä huippunopeisiin tietoverkkoihin. IBM lisensoi Kymatalle SiON-valmistusmenetelmän, jonka avulla optoelektronisten piirien valmistuksessa voidaan ensimmäistä kertaa soveltaa perinteisiä mikropiirien massatuotantomenetelmiä ja näin valmistaa huomattavasti aiempaa edullisempia optopiirejä. Näytepiirejä yhdessä kehitetyistä piireistä IBM ja Kymata aikovat tarjota laitevalmistajille ensi vuoden alkupuolella.
CSR kehittää ARM-pohjaista Bluetoothia
Bluetooth-sirujen pioneeri, englantilainen Cambridge Silicon Radio aikoo kehittää ARMin sulautetuille suoritinytimille pohjautuvia ohjelmoitavia Bluetooth-piirejä. Ideana on kehittää Bluetooth-yhteyksiin kykeneviä siruja, jotka ovat asiakaskohtaisesti ohjelmoitavissa. Sovellusohjelmat toimisivat Bluetooth-protokollan päällä. CSR on ryhtynyt toimittamaan näytteitä ensimmäisestä Bluetooth-ytimestään, Bluecore01:stä (kuvassa).
Philips Bluetooth-yhteistyöhön Widcommin kanssa
Myös Philips panostaa Bluetooth-tekniikan tuotekehitykseen. Yhtiö on sopinut yhteistyöstä sandiegolaisen Widcommin kanssa, joka on erikoistunut Bluetooth-ohjelmistoihin. Widcommin Bluestack-ohjelmisto sai ensimmäisenä protokollapinona Bluetooth Qualification Bodyn hyväksynnän kesäkuussa. Philips puolestaan on ensimmäinen puolijohdeyritys, joka on saanut Bluetooth-piirien volyymituotannon käyntiin. Philipsillä ei itsellään ole Bluetooth-ohjelmistokehitystä.
Siemens ja Toshiba kehittämään UMTS-kännyköitä
Siemens ja Toshiba ovat sopineet kehittävänsä yhdessä kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen päätelaitteita. Yhtiöt aikovat tuoda yhdessä kehitettyjä UMTS-kännyköitä markkinoille jo vuoden 2002 alkupuolella. Yhteistyössä aiotaan hyödyntää Toshiban osaamista WCDMA-tekniikassa sekä Siemensin GSM-osaamista. Kehitettäviä matkapuhelimia yhtiöt aikovat markkinoida omilla tuotenimillään.
Ericsson ja Canon yhteistyöhön digikuvissa
Ericsson ja Canon ovat sopineet kehittävänsä yhdessä digitaalisten kuvien siirron ja hallinnan tekniikkaa kameroiden ja kännyköiden välillä. Tällaisia laitteita yhtiöt aikovat tuoda markkinoille jo ensi vuoden aikana. Yhtiöt aikovat kehittää teknisiä ratkaisuja, joiden avulla digikuvia voitaisiin siirtää GSM-, GPRS-, EDGE- ja UMTS-kännyköiden sekä digitaalisten kameroiden välillä. Tiedonsiirrossa pohjataan pitkälti Bluetooth- ja WAP-tekniikoihin.
Miljardien IP-markkinat
Yksi puolijohdemarkkinoiden nopeimmin kasvavista alueista ovat IP-lohkot. Dataquestin markkinaennusteen mukaan niiden markkinat olisivat 2,9 miljardia dollaria vuonna 2004. Viime vuonna IP-markkinat olivat arvoltaan 442 miljoonaa dollaria ja Dataquestin ennuste tämän vuoden markkinoiksi on 620 miljoonaa dollaria. ARM, MIPS ja Rambus ovat IP-alan tunnetuimpia toimijoita.
OSE lisää DSP-tukea
Reaaliaikajärjestelmien kehitystyökaluja toimittava Enea OSE Systems lisää tukeaan DSP-sovelluskehittäjille. Simulointia, tiedonsiirtoa ja analyysejä varten reaaliaika- ja ohjelmistokernelien muistivaatimukset on päivitetty DSP-sovelluskehityksen tarpeisiin. Myös työkalut Illuminator ja Link Handler on saatavissa DSP-käyttöön.
Aptix aikaistaa ohjelmiston integrointia
Sulautettujen järjestelmien ohjelmistokehitys voidaan aloittaa Aptixin työkalulla siinä vaiheessa, kun suunnittelusta on olemassa simuloitavissa oleva versio. Software Integration Stationin avulla koodin kehitys ja integrointi saadaan käyntiin emulointia ja nopeaa prototyypitystä hyödyntäen kuukausia aikaisemmin kuin perinteisillä menetelmillä.
Mentorin IP-ytimet Xilinx-alustalle ja nettikauppaan
Mentor Graphics aikoo räätälöidä Inventra IP -kirjaston tietoliikenneytimet Xilinxin FPGA-arkkitehtuureille Virtex, Virtex-E ja Spartan-II. Ytimet tullaan myymään osana Xilinxin LogiCore-tuotteita ja niitä voidaan ostaa sen nettikaupasta (www.xilinx.com/ipcenter) tai Mentorin nettisivuilta (www.mentor.com/inventra). Myös lisensointi ja jakelu hoituvat Internetin kautta. Web-pohjaiseen suunnitteludatan siirtoon Mentor ryhtyy käyttämään PTC:n Windchill-ratkaisua.
Cadence nopeutti fyysistä synteesiä
Cadence on julkistanut uudet versiot fyysisen synteesin työkaluistaan. Envisia PKS 4.0 ja BuildGates 4.0, jotka integroidaan synteesin sekä sijoittelun ja reitityksen suunnitteluvuohon, ovat Cadencen mukaan kolme kertaa nopeampia kuin 3.0-version vastaavat työkalut. Uusissa versioissa on myös laajennettu datapolku-, pienteho- ja DFT-suunnittelun ominaisuuksia.
Englannin suunnittelutalot listattiin
Järjestelmäsuunnittelun yritykset, tutkimuskeskukset, korkeakoulut ja muut toimijat on koottu 64-sivuiseen oppaaseen Electronics Systems Design in the UK. Opas on myös netissä julkaisijan DTI:n sivuilla (www.e-design.org.uk). Mukana on yli 7 000 elektroniikkayritystä, joiden palveluksessa on noin 270 000 henkilöä. Britannia on Euroopan johtava järjestelmäsuunnittelun keskus.
Synopsys uusi HDL-tarkistimen
HDL-laitteistonkuvauskieltä tarkistavasta Synosysin LEDA-työkalusta on julkistettu uusi verio 2.5. Edelliseen versioon verrattuna sirutasolla tapahtuvaa tarkistusta on tehostettu lisäämällä ohjelmoitavuutta ja virheraportointia. Työkalulla voidaan luoda kaikkia suunnitteluryhmiä sitovat koodausohjeet. Sillä voidaan tutkia myös eri valmistajien IP-lohkojen luotettavuutta ja laatua.
ARM mukaan IP Gear -nettijakeluun
ARM on liittynyt mukaan Synchronicityn ylläpitämään IP Gear -palveluun, joka on keskittynyt IP-lohkojen Internetissä tapahtuvaan jakeluun, tukeen ja e-kauppaan. ARM on myös lisensoinut Synchronicityn työkalut, joilla hallitaan sisäisen tuotekehityksen prosesseja. ARM tuo IP Gear palveluun merkittävän lisän, sillä sen yhteistyökumppaneina on yli 40 puolijohdealan yrityksen.
Cahners In-Stat ennustaa SoC-piirejä eli yhden sirun järjestelmiä myytävän vuonna 2004 miljardi kappaletta. Viime vuonna määrä oli 345 miljoonaa. Myyntivolyymit kasvavat näin 31 prosentin vuosivauhdilla.
PC-myynti kasvoi Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueilla 13 prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä. IDC:n mukaan EMEA-alueen kasvu johtui pitkälti jatkuvasti kasvavasta sylimikrojen kaupan lisääntymisestä.
Dataquest uskoo PDA-laitteiden suosion kasvuun. Tutkimuslaitos arvioi, että PDA-laitteiden markkinat kasvavat viime vuoden 3,7 miljoonasta laitteesta peräti 24 miljoonaan laitteeseen vuonna 2004.
Frost & Sullivan ennustaa laajakaistaisten xDSL-verkkojen piirimarkkinoiden kasvavan lähes 2,3 miljardiin dollariin vuonna 2006. Viime vuonna DSL-siruja myytiin 59,4 miljoonan dollarin edestä.
Maailmanlaajuinen puolijohdemyynti oli Semiconductor Indystry Associationin mukaan syyskuussa ennätysmäiset 18,4 miljardia dollaria. Luku on 45,2 prosenttia korkeampi kuin viime vuoden syyskuussa.
Semico Research uskoo, että flash-piirien kasvu johtaa jopa lievään ylikapasiteettiin vuonna 2002. Kasvuun ala kääntyy taas vuonna 2003. Tänä vuonna valmistetaan 1,89 miljardia flash-sirua, arvioi Semico.
Samainen Semico Research arvioi, että maailmassa myydään tänä vuonna 400450 miljoonaa kännykkää aiemmin arvioidun 500600 miljoonan sijaan. Kännykkävalmistajista Nokia on osunut aiemmissa arvioissaan lähemmäksi oikeaa, monet muut ovat joutuneet tarkistamaan ennustettaan alaspäin.
Joulukuu 2000
4.5.12. Alihankinta ohjelmistotuotannossa, Espoo
7.8.12. Mobile Computing System & Application, Monterey
10.13.12. Winter Simulation Conference (WSC00), Orlando
11.13.12. International Electron Devices Meeting (IEDM), San Francisco
13.15.12. C-ohjelmointikielen tehokas käyttö, Helsinki,
17.19.12. Compilers, Architectures and Synthesis for Embedded Systems, San Jose
Tammikuu 2001
15.16.1. Bus & Board / 2001, San Diego
15.17.1. GPRS Congress, Lontoo
16.18.1. RF & Hyper, Pariisi
17.19.1. IP QoS Forum, Lontoo
23.1. TLX-ohjelman vuosiseminaari, Helsinki
25.1. Embedded Seminar, Kista, Ruotsi
29.1.1.2. DesignCon 2001, Santa Clara
Helmikuu 2001
5.7.2. ISSCC 2001, San Francisco
6.2. ETX-teknologiaohjelman kolmas vuosiseminaari, Vantaa
8.9.2. Olio-ohjelmien suunnittelu C++-ympäristössä, Helsinki
11.13.2. FPGA 2001, Monterey
12.16.2. Wireless Portable Symposium&Exhibition, San Jose
14.16.2. Embedded Systems 2001, Nürnberg
20.23.2. GSM World Congress, Cannes
28.2.2.3. HDL Conference and Exhibition, Santa Clara
Maaliskuu 2001
13.16.3. Elkom 2001, Helsinki
13.16.3. DATE 2001, München
19.23.3. PCB Design Conference West 2001, Santa Clara
19.20.3. ATM-verkon tekniikka ja sovellukset, Helsinki
20.22.3. CTIA Wireless 2001, Las Vegas
22.28.3. CeBIT 2001, Hannover
26.28.3. Quality of Electronic Design 2001, San Jose
Huhtikuu 2001
1.5.4. IPC Printed Circuit Expo 2001, Anaheim,
9.13.4. Embedded Systems Conference 2001, San Francisco
16.19.4. Distributed Computing Systems (ICDCS), Phoenix
24.26.4. SMT/Hybrid/Packaging 2001, Nürnberg
24.25.4. Mobile Expo Communications, Helsinki
25.27.4. Workshop on HW/SW Codesign, Kööpenhamina
Toukokuu 2001
6.11.5. Networld+Interop 2001, Las Vegas
6.9.5. IEEE Custom Integrated Circuits Confer., San Diego
6.9.5.IEEE Int. Symposium on Circuits and Systems, Sydney
9.10.5. NextGen 2001, Oulu
16.17.5. Embedded Systems Show 2001 (ESS), Lontoo
20.25.5. RF Integrated Circuit Symposium, Phoenix
22.24.5. Mobilexpo 2001, Birmingham
30.5.1.6. Microelectronics and MEMS Technology, Edinburgh
Kesä-elokuu 2001
3.7.6. Supercomm 2001, Atlanta
4.6.6. IEEE Int. Interconnect Technology, San Francisco
4.6.6. Symposium on Power Semiconductors and ICs, Osaka
11.15.6. Embedded Processor Forum, San Jose
18.22.6. Design Automation Conference (DAC), Las Vegas
Syyskuu 2001
3.5.9. Integrated Circuits, Devices and Systems, Singapore
4.7.9. Embedded Systems Conference, Boston
19.21.9. Alihankinta 2001, Tampere
25.27.9. Networks Telecom 2001, Tukholma
Lokakuu 2001
1.4.10. Communications Design Conference, San Jose
15.19.10. Microprocessor Forum 2001, San Jose
16.18.10. Wescon Fall 2001, San Jose
17.19.10. Hitec 2001, Tampere
Lisätietoja näistä ja kymmenistä muista tulevista tapahtumista löydät Prosessorin nettisivuilta: WWW.PROSESSORI.FI