Kopioi artikkelin PDF-versio
Viihdepelit ovat yksi tulevaisuuden mediapuhelimen lupaavimpia sovellutusalueita. Erityisesti nuorisolle suunnatuissa mediapuhelinmallistoissa on suuria volyymi- ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Kun langaton viestintä kehittyy ja matkapuhelimien avulla pysytään siirtämään monenlaista dataa vaivattomasti, ei enää puhuta kännyköistä vaan mediapuhelimista. Niiden odotetaan tulevan yleiseen käyttöön vuosien 20052010 aikana. Matkaviestinnässä eletään silloin kolmannen sukupolven verkkojen aikaa, osittain käytetään jo neljännen sukupolven tekniikkaa.
Kyse ei itse asiassa ole enää puhelimesta, vaan universaalista teknisestä alustasta, jonka levinneisyys on laajempi kuin PC-tietokonejärjestelmien tänään. Perinteiset puhelut ovat vain yksi laji dataa, jota tämän tekniikan avulla liikutellaan.
Mediapuhelinmarkkinat differentioituvat, mikä tarkoittaa sitä, että malleja on monenlaisia. Kuluttajat valitsevat mieleisensä sen mukaan, mistä ovat kiinnostuneita, millaista työtä tekevät ja mitä harrastavat.
Yksi tärkeimmistä mediakännykän sovelluksista tulee olemaan ajanviete ja pelaaminen. Jo nyt tietokonepelimarkkinoiden taloudellinen arvo on suurempi kuin Hollywoodin filmituotannon.
Malli tulevaisuuden peleille
Viihdesovellutukset ovat tärkeitä tulevaisuuden mediakännykälle myös tekniikan kehittämisen kannalta. Tietokonepelit ovat niin vaativia, että niiden kehitys on toiminut koko IT-alan teknisen kehityksen veturina. Nykyinen tekniikka riittäisi vielä varsin pitkään, jos käyttäisimme tietokoneissa vain internet- ja toimistosovelluksia. Peleihin ja viihteeseen tämä ei kuitenkaan riitä.
Oulussa käynnistyi viime vuonna tutkimusprojekti nimeltään Monica, joka kehittää mobiilitietoliikenteen lisäarvopalveluiden tuotantovalmiuksia monitoimittajaympäristössä. Monica on osa Tekesin tietoliikenteen kehitysohjelmaa (TLX) sekä osa laajaa Mobile Forum Oulu -ohjelmaa, joka tutkii ja kehittää mobiilin internet-teknologian tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja.
Yksi Monica-projektin mielenkiinnon kohteista on virtuaalipelaaminen. Tavoitteena on luoda kehitysmalleja ja konsepteja tulevaisuuden paikkariippumattomien ja paikkasidonnaisten mobiilien pelien suunnittelulle. Koska päätelaitteita ei ole vielä olemassa, tässä vaiheessa on luotu simulaatio PC-tietokoneelle. Simulaation avulla voidaan havainnollistaa peliä ja pelitilannetta ja kokeilla pelaamista. Simulaatioon sisältyy myös visio siitä, millainen pelissä käytettävä mediapuhelin saattaisi olla toiminnallisesti ja muotoilultaan.
Peli elää paikan mukaan
WAP-teknologian käyttöönotto nykyisiin matkapuhelimiin on ollut hieman odotettua hitaampaa, mutta nyt niihin on tulossa runsaasti pelejä. WAPin myötä pelaajat pääsevät irti työpöydästä ja näyttöruudusta. Pelit ovat kuitenkin vielä varsin yksinkertaisia ja ne perustuvat järjen käyttöön, elämyksellisyys puuttuu. Se tulee vasta mediakännyköiden myötä, kun pelaajat lähtevät liikkeelle ja ovat pelin aktiivisia toimijoita.
Oikeastaan ei pitäisi puhua enää kännykästä, sillä itse asiassa kysymys on pelaajan mukanaan kuljettamasta mobiilista pelikonsolista. Se käyttää lyhyen kantaman radioliikenneverkkoa, joka kommunikoi ympäristöön sijoitettujen älykkäiden antureiden ja laskentalaitteiden kanssa.
Pelikonsolin tai päätelaitteen keskeinen osa on läpikatseltava näyttö tai datalasit. Ympäristöön sijoitetut älykkäät laitteet lähettävät näytölle peliin liittyviä lisätyn todellisuuden elementtejä kuten opasteita ja virtuaalisia pelihahmoja. Pelaaja näkee yhtä aikaa sekä todellisen fyysisen ympäristönsä, jota hän katselee näytön läpi, että lisätyn todellisuuden, joka heijastuu näytön pinnasta.
Peli voi olla virtuaalinen ja sijoittua täysin kuvitteelliseen maailmaan ja ympäristöön. Uudella tekniikalla pelaaminen voi kuitenkin tapahtua interaktiivisesti reaaliajassa ja reaalipaikassa. Peliä voidaan pelata virtuaalisesti myös jossakin todellisessa paikassa joko etäläsnäolon avulla vaikka toiselta puolelta maapalloa tai rakentamalla jotakin todellista paikkaa vastaava virtuaalimaailma. Peli voi olla joko erikseen käynnistettävä tai jatkuvasti käynnissä oleva virtuaalimaailma.
Monipuolista työtä ja rahoitusta
Monica-projekti on simuloinut pelin, jota pelataan fyysisesti määritellyssä paikassa, esimerkiksi kaupungin kadulla tai puistossa. Pelaaja liikkuu alueella ja suorittaa tehtäviä, joista hän saa pisteitä. Hän kirjautuu peliin mediapuhelimensa avulla ja saa peliin liittyvää informaatiota ja ohjeita läpikatsottavan näytön avulla.
Pelaamiseen voidaan yhdistää taloudellista sponsorointia. Kuvitteellisen maailman kadut voidaan nimetä yritysten tai muiden sponsoreiden mukaan. Todellisessa ympäristössä pelattavassa pelissä voi saada pisteitä suorittamalla jonkin tehtävän esimerkiksi hampurilaisbaarissa. Ja tietenkin pelireitin varrelle voidaan myydä lisätyn todellisuuden kautta näkyviä mainoksia.
Pelin pitää olla kiinnostava, joten se on suunniteltava hyvin muiltakin osin kuin tekniseltä toteutukseltaan. Tehtävien täytyy olla mielenkiintoisia, samoin pelissä esiintyvien hahmojen. Kaikki tämä tuo työtilaisuuksia tulevaisuuden suunnittelijoille.
Jatkokehitys open source -periaatteella
Oulussa on päätetty jatkaa virtuaalipelin demonstraation jatkokehittelyä open source -periaatteella. Pelin tarinan runko, tähän asti kehitellyt hahmot, paikat ja kartat laitetaan julkisesti saataville Internetiin, jossa pelisuunnittelua harrastavien on mahdollista tutustua niihin ja jatkaa kehitystyötä.
Tämän suunnitteluprosessin tunnetuin saavutus on Linus Torvaldsin alunperin kehittämän Linux-käyttöjärjestelmän synty. Open source -menetelmällä siitä on tullut luotettava ja arvostettu käyttöjärjestelmä. Menestyksen avain on juuri siinä, että innokkaat harrastajat ovat ottaneet kehitystyöhön osaa, virheet ja ongelmat on julkistettu ja avoin suunnitteluyhteisö on korjannut ne nopeasti.
Open source -menetelmää ei ole koskaan tutkittu tieteellisesti, joten varmuutta sen toimivuudesta pelisuunnittelussa ei ole. Luotettavaa tietoa ei ole esimerkiksi siitä, kuinka paljon suunnittelijoita kehitystyöhön vähintään tarvitaan eikä toisaalta myöskään siitä, missä vaiheessa heitä kenties on liikaa.
Tutkimusprojekti jatkuu vuoden 2001 loppuun. Sinä aikana mediapuhelinkonseptin simulaatio ja pelidemonstraatio kehitetään niin pitkälle, että yritykset voivat käyttää tutkimustuloksia omissa kehitys- ja tuotteistushankkeissaan. Jos open source -projekti on silloin riittävän pitkällä, se voi jatkua itsenäisenä.
Aiheesta enemmän
Projektin kotisivu http://www.monica.oulu.fi
Open Source -kehitysprosessi: http://opensource.oreilly.com/
EU:n 4G-tutkimus: http://www.ist-wsi.org/
Games and entertainment are among the most promising applications of future mobile mediaphones. The volyme and new business opportunities are especially in the market segment of young people. Game content creation and production opens up new business opportunities for small and start-up companies.
The Monica Project underway at Oulu, Finland is developing a mobile gameconsole concept for future mediaphone together with mobile game demonstrations. The programme is part of the national telecommunication programme (TLX) and Mobile Forum Oulu regional programme.
The outcome of the project is a simulation of a mobile game mediaphone and a demonstration of a mobile game developed with experimental open source approach.
Contacts professor Petri Pulli (petri.pulli@oulu.fi)
Pelejä voitaisiin käyttää yrityksissä tukemaan tiimityöskentelyä. Esimerkiksi usealla paikkakunnalla toimiva yritys voisi järjestää uusille työntekijöille hajautettuun tiimityöskentelyyn valmentavan pelijakson.
Tarkoituksena on saada työntekijöistä muodostettujen ryhmien välille kilpailutilanne. Parhaimpaan tulokseen päästään, kun ryhmän sisäinen toiminta ja tehtävien jako on järjestetty mahdollisimman sujuvaksi.
Jokaiselle pelaajalle annetaan kannettava mediapuhelin, jonka avulla ohjataan peliä ja kommunikointia reaaliaikaisesti ja langattomasti. Peli on jaettu virtuaalimaailmassa ja oikeassa maailmassa suoritettaviin osuuksiin, jotka sulautetaan toisiinsa mediapuhelimen avulla. Peliympäristönä on esimerkiksi Kuusamossa sijaitseva vaellusreitti, jonne pelin tapahtumat on sijoitettu.
Osa ryhmäläisistä suorittaa virtuaaliosuutta työpaikan tehokkailla laitteilla, joihin mediapuhelimen voi liittää. Tarvittaessa on mahdollista käyttää myös datalaseja, jolloin pystytään sukeltamaan pelin sisään kokonaan.
Toinen osa pelaajista suorittaa älytehtäviä sekä kuntoilu- ja taisteluosuuksia paikan päällä Kuusamossa. Siellä mediapuhelin pisteyttää pelaajien suoritukset ja näyttää näytöllään reaalimaailmaan sijoitetun virtuaalisen pelimaailman erilaisine efekteineen, laite toimii myös aseena tai suojakilpenä taisteluissa vastapuolen pelaajia vastaan.
Ryhmät pyrkivät myös estämään vastustajien suorituksia. Toistensa lähellä olevat mediapuhelimet verkottuvat automaattisesti, joten kun ryhmät pääsevät lähelle toisiaan syntyy taistelutilanteita tai muuta häirintää, kuten ryhmän avainpelaajien virtuaalisia kaappaamisia tai tuhoamisia.
Hyvin toimivat tiimit oivaltavat pian pelaajaprofiilien käyttämisen vastustajien hämäämiseksi: virtuaalimaailmassa luodut avattaret ja muunnetut äänet vaikeuttavat tunnistamista ja jäljittämistä. Toiset tiimit saattavat kehittää pelaajilleen tehokkaita virtuaalisia lisäominaisuuksia.
Pelin edetessä ryhmien toiminta alkaa selkeytyä. Johtavat ryhmät etenevät pelissä tehokkaasti: Mediapuhelimen kautta kulkevat tekstiviestit, kuvat ja puhelinkeskustelut risteilevät edestakaisin, kun Kuusamon metsiköissä liikkuvat pelaajat pitävät yhteyttä tiimiin sekä pyytävät ohjeita ja tiedonhakuja toimistossa istuvilta.
Yhteystieto: petri.pulli@oulu.fi
Tutkimus: Monica, mobiili pelikonsoli.
Yhteistyössä: OY, VTT-Elektroniikka, NMP, Sonera, CCC, Elektrobit, Nescom, Meetfactory
Teknologiaohjelma: TLX